Historia

Soka Gakkai International (SGI) on maallikkobuddhalaisten maailmanlaajuinen verkosto, jonka jäsenet ovat sitoutuneet yhteiseen paremman maailman päämäärään yksilön voimaannuttamisen sekä rauhan, kulttuurin ja kasvatuksen edistämisen kautta. Sillä on tällä hetkellä 84 rekisteröityä jäsenjärjestöä ja 12 miljoonaa jäsentä 192 eri maassa. SGI perustettiin 26. tammikuuta vuonna 1975, mutta alkujaan liike on lähtöisin 1930-luvun Japanista, jossa se kamppaili Japanin sotilashallituksen harjoittamaa mielipidekontrollia vastaan. SGI:n jäsenten buddhalainen harjoitus perustuu 1200-luvulla eläneen japanilaisen munkin, Nichirenin, tulkintaan Lootus-sutrasta.

Kasvatuksellinen uudistus (1930-1935)

Soka Gakkai perustettiin

Makiguchi (vasemmalla) oppilaidensa kanssa Soka Gakkai (sananmukaisesti käännettynä ”Arvoa luova yhteisö”) aloitti toimintansa Japanissa vuonna 1930 uudistusmielisten opettajien opiskeluryhmänä. Sen perustaja Tsunesaburo Makiguchi (1871-1944) oli kirjailija ja opettaja, joka inspiroitui Nichirenin buddhalaisuudesta ja omistautui japanilaisen koulutusjärjestelmän uudistamiselle. Hänen arvoa luovan kasvatuksen teoriansa perustuu ajatukseen, että jokaisen yksilön potentiaali on rajaton ja että kasvatuksen ja koulutuksen tehtävä on edistää itsetuntemusta, viisautta ja henkistä kasvua läpi koko elämän.

Makiguchin teorian ensimmäinen osa, ”Arvoa luovan kasvatuksen teoria” (Soka kyoikugaku taikei) julkaistiin kirjana marraskuun 18. päivänä vuonna 1930. Tuota päivää pidetään myös Soka Gakkain perustamispäivänä.

Sotilashallinnon vastustaminen  (1935 - 1945)

 Sosiaalinen uudistus 

Toda luennoi Nichirenin opetuksia 1954 Makiguchi korosti yksilön itsenäistä ajattelua, jossa oppiminen ja sisäinen motivoituminen on tärkeämpää kuin sokea auktoriteetin kunnioitus. Tämä ajatus haastoi kärjekkäästi silloisten Japanin valtaapitävien linjan, jonka mukaan kasvatuksen tehtävänä oli muokata ihmisistä valtion nöyriä palvelijoita. Makiguchi ja hänen läheisin kumppaninsa Josei Toda (1900–1958) alkoivat kehittää Soka Gakkaita siitä, mitä se alunperin oli: koulutukselliseen reformiin tähtäävä opettajien ryhmä. He halusivat avata järjestön laajemmalle jäsenkunnalle ja uudistaa koko yhteiskuntaa järjestön ideologisena perustana olevan buddhalaisen filosofian avulla.

Taistelu hallituksen painostusta vastaan

1930-luvulla Japanissa kehittyi militaristinen nationalismi, joka kulminoitui koko kauheudessaan toisessa maailmansodassa. Sotilashallitus valjasti valtionuskonnoksi shintolaisuuden, jonka varjolla pyhitettiin sotatoimet ja estettiin kaikenlainen vastarinta. Makiguchin ja Todan kieltäydyttyä luopumasta uskostaan ja antamasta näin tukeaan hallitukselle heidät pidätettiin ja vangittiin vuonna 1943 ”ajatusrikollisina”.

Tsunesaburo Makiguchin kuolema

Painostuksesta huolimatta Makiguchi ei suostunut luopumaan periaatteistaan ja hän kuoli vankilassa vuonna 1944. Järjestön rakentaminen uudelleen alkoi sodan jälkeen Todan vapauduttua vankilasta.

Sodanjälkeinen jälleenrakennus (1945 - 1958)

Aktiivinen, sosiaalisen uudistumisen buddhalaisuus 

Toda ja Ikeda Soka Gakkain nuorten vastuuhenkilöiden kokouksessa, kesäkuu 1955Josei Toda selvisi vankilan koettelemuksista hengissä, ja hänet vapautettiin muutama viikko ennen sodan päättymistä. Vankilassa ollessaan Toda oli opiskellut Lootus-sutraa ja lausunut nam-myoho-renge-kyo’ta intensiivisesti saavuttaen vallankumouksellisen oivalluksen, että buddha tarkoittaa elämää itsessään. Samalla hän vakuuttui siitä, että hänen elämäntehtävänsä on levittää Lootus-sutran sanomaa niin laajasti kuin mahdollista japanilaisten ja koko ihmiskunnan onnellisuuden hyväksi. Hän päättikin omistaa lopun elämäänsä tälle tehtävälle ja alkoi rakentaa Soka Gakkaita uudelleen keskellä sodan runtelemaa Japania. Samalla hän laajensi Soka Gakkain toiminnan piiriä kasvatuksesta yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseen laajemmin. Hänen lähtökohtansa oli aktiivinen, yhteiskunnallisiin asioihin osallistuva buddhalaisuus itsensä kehittämisen keinona ja välineenä elämän vaikeuksien voittamiseksi sekä toivon, luottamuksen, rohkeuden ja viisauden esiintuomiseksi.

Hän alkoi käyttää termiä ”inhimillinen vallankumous” kuvatakseen Nichiren-buddhalaisuuden keskeistä ideaa, jonka mukaan ihmiset voivat muuttaa elämänsä paremmaksi ja saavuttaa valaistumisen tämän elämän aikana. Tämä viesti sai vahvan kaikupohjan voimakkaan autoritäärisessä japanilaisessa yhteiskunnassa. Ennen Todan kuolemaa vuonna 1958 jäsenmäärä oli kasvanut noin miljoonaan.

Ydinaseiden vastainen julistus

Syyskuussa vuonna 1957 Toda julkisti kiihkeän julistuksensa ydinaseiden tuhoamiseksi. Hän kutsui ydinaseita ihmismielen pimeimmäksi ilmentymäksi. Hän pyysi Soka Gakkain nuoria jäseniä taistelemaan tämän tavoitteen puolesta. Tämä oli lähtölaukaus Soka Gakkain rauhantoiminnalle.

16.3.1958 pitämässään puheessa Toda antoi Ikedalle ja nuorille tehtäväksi viedä Nichiren Daishoninin buddhalaiseen filosofiaan perustuvaa rauhanaatetta kaikkialle. Ikeda ryhtyi laajentamaan Soka Gakkaita tavoitteenaan tehdä siitä voimakas rauhanjärjestö.

Kansainvälinen kehitys (1960 - )

Maailmanlaajuinen liike

Järjestön puheenjohtajaksi Todan seuraajana nousi vuonna 1960 Daisaku Ikeda 32-vuotiaana. Myös hän oli kokenut sodan kauhut nuoruudessaan. Ikeda alkoi heti valmistella järjestön kansainvälistä laajentumista. Hän matkusti ulkomaille rohkaistakseen ensimmäisiä Soka Gakkain pioneerijäseniä Japanin ulkopuolella. Hän perusti myös muita järjestöjä laajentaakseen rauhantyön verkostoa kulttuurin, taiteen, rauhantutkimuksen ja kasvatuksen alueilla. Daisaku Ikedan johdolla SGI:stä on rakentunut yksi suurimmista ja elinvoimaisimmista buddhalaisista liikkeistä maailmassa. Järjestö toimii aktiivisesti ruohonjuuritasolla esimerkiksi ydinaseiden vastustamisen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuskasvatuksen ja kulttuurivaihdon alueilla.

Katso video Soka Gakkain historiasta (englanninkielinen selostus ja tekstitys)

SGI YouTube Channel

Lisätietoa SGI:n historiasta ja sivun kuvat: www.sokaglobal.org