Ilmiöiden keskinäinen yhteys
”Kun ymmärrämme, miten valtavan moninaiset sidokset liittävät meidät ympäröivään elämään, käsitämme myös, että omasta olemassaolostamme tulee merkityksellinen ainoastaan, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja yhteydessä muihin.”
Buddhalaisuus opettaa, että kaikki elämänmuodot ovat keskinäisessä yhteydessä toisiinsa. ”Keskinäisen riippuvuuden” käsitteen mukaisesti mikään ei ole olemassa eristyksissä, erillään muusta elämästä. Japanilainen termi keskinäiselle riippuvuussuhteelle on engi, joka sananmukaisesti tarkoittaa “yhteydestä syntyvä”. Toisin sanoen kaikki olennot ja ilmiöt ovat olemassa ja ilmaantuvat vain seurauksena suhteestaan muihin olentoihin ja ilmiöihin. Kaikki tässä maailmassa syntyy reaktiona olemassa oleviin syihin ja olosuhteisiin. Mikään ei voi olla olemassa ehdottoman itsenäisenä ja riippumattomana muista asioista tai syntyä itsestään.
Shakyamuni käytti vertausta kahdesta toisiinsa nojaavasta ruokonipusta selittääkseen tämän syvän keskinäisen riippuvuuden käsitteen. Hän sanoi, että nämä kaksi ruokonippua voivat pysyä pystyssä ainoastaan niin kauan kuin ne nojaavat toisiinsa. Samoin: koska tämä on olemassa, myös tuo on olemassa; ja koska tuo on olemassa, tämäkin on olemassa. Jos toinen nippu siirretään pois, toinen kaatuu. Ilman tämän olemassaoloa tuo ei voi olla olemassa; ja ilman tuon olemassaoloa tämä ei voi olla olemassa.
Buddhalaisuus opettaa, että meidän elämämme muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti vahvassa synergiassa elämässämme piilevien sisäisten syiden (luonteemme, kokemuksemme, maailmankatsomuksemme jne.) sekä ulkoisten olosuhteiden ja meitä ympäröivien suhteiden kanssa. Jokainen yksilöllinen elämä vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi se ympäristö kehittyy, joka ylläpitää myös kaikkia muita olemassaolon muotoja. Kaikki ilmiöt tukevat toisiaan, ovat kytköksissä toisiinsa, ja muodostavat elävän maailmankaikkeuden, yhden elävän kokonaisuuden.
Kun ymmärrämme, miten valtavan moninaiset sidokset liittävät meidät ympäröivään elämään, käsitämme myös, että omasta olemassaolostamme tulee merkityksellinen ainoastaan, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja yhteydessä muihin. Kun toimimme yhdessä muiden kanssa, oma identiteettimme kehittyy, vahvistuu ja jalostuu. Ymmärrämme silloin, että on mahdotonta rakentaa omaa onnellisuuttaan muiden onnettomuudelle. Käsitämme myös, että omat rakentavat toimemme vaikuttavat meitä ympäröivään maailmaan. Ja kuten Nichiren kirjoitti: ”Jos sytytät valon jollekin toiselle, omakin tiesi on valaistu.”
Luonnon verkostossa on syvä keskinäinen vuorovaikutus ja riippuvuus, samoin kuin ihmisen ja ympäristön välillä. Sama pätee myös yksilön ja yhteiskunnan, vanhempien ja lasten sekä aviopuolisoiden välillä.
Jos kykenemme yksilöinä sisäistämään näkemyksen ”tuon johdosta tämä on olemassa” eli toisin sanoen ”tuon ihmisen ansiosta voin kehittyä”, meidän ei tarvitse koskaan kokea turhia selkkauksia ihmissuhteissamme. Esimerkiksi nuoren aviovaimon senhetkinen olemassaolo on kytköksissä hänen mieheensä ja anoppiinsa siitä huolimatta, millaisia ihmisiä he sitten ikinä ovatkaan. Ihminen, joka ymmärtää tämän, voi muuttaa aivan kaiken, niin hyvän kuin pahankin, oman henkilökohtaisen kasvunsa liikevoimaksi.
Buddhalaisuus opettaa, että me ”valitsemme” sen perheen ja ne olosuhteet, joihin me synnymme, jotta voisimme oppia ja kasvaa sekä toteuttaa oman ainutlaatuisen roolimme ja tehtävämme elämässä.
Syvemmällä tasolla olemme sidoksissa ja yhteydessä kaikkiin elollisiin olentoihin, ei pelkästään niihin, jotka ovat meitä lähellä fyysisesti. Tämän ymmärtäessämme kaikki ne runsaasti kärsimystä aiheuttavat yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteet alkavat kadota. Tämä johtuu siitä, että käsitämme olevamme osa dynaamista kokonaisuutta, jossa kaikki tekijät ovat kytköksissä toisiinsa.
Kuten Daisaku Ikeda on kirjoittanut, ymmärrys kaiken elämän keskinäisestä riippuvuudesta voi johtaa rauhanomaisempaan maailmaan.
”Olemme kaikki inhimillisiä olentoja, jotka jonkin mystisen siteen kautta synnyimme jakamaan saman, rajallisen elinajan tällä planeetalla, laajan universumin pienellä, vihreällä keitaalla. Miksi riitelemme ja kohtelemme toisiamme kaltoin? Uskon, että jos me kaikki kykenisimme pitämään mielessämme kuvan taivaan laajuudesta, se veisi meidät pitkälle erilaisten ristiriitojen ja kiistojen ratkaisussa. Kun katse on kiinnittynyt ikuisuuteen, ihminen ymmärtää, että pienen egon ristiriidat ovat todellakin ikäviä ja merkityksettömiä.”
Lisätietoa:
sgi-uk.org Web of interconnectedness
(c) Soka Gakkai International Suomi