Kymmenen olotilaa ja yhdeksän tietoisuutta

Almost andromedaNichiren Daishoninin buddhalaisuudessa on kaksi keskeistä teoriaa, joiden avulla voi ymmärtää jokapäiväisen elämän ja valaistumisen välisen yhteyden. Nämä teoriat ovat "kymmenen olotilaa" ja "yhdeksän tietoisuutta".

Kymmenen olotilan teoria kuvaa elämän olotiloja ("maailmoja"), jotka ovat läsnä päivittäisessä elämässä. Ne eivät ole pelkkiä muuttuvia mielialoja, vaan koko olemassaoloa hallitsemaan pyrkiviä taipumuksia. Vaikka jokainen ihminen on taipuvainen kiinnittymään johonkin tai joihinkin kymmenestä olotilasta muita enemmän, voi olotila milloin tahansa muuttua kohti alempia tai ylempiä olotiloja - oli senhetkinen olotila sitten mikä hyvänsä. Nichiren Daishoninin buddhalaisuudessa pyritään ylläpitämään buddhatilaa vallitsevana olotilana.

Kuutta alempaa olotilaa toivottomuudesta hurmioon kutsutaan yleisesti "kuudeksi poluksi". Ne ovat valaistumattoman olennon olotiloja. Toivottomuus on äärimmäisen epätoivon ja tuskan olotila, viha ilmenee usein itsetuhona ja sisältää hyvin vähän myönteistä vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Hurmion olotila on vallitsevana henkilöllä, joka on saanut jonkun henkilökohtaisen toiveensa toteutettua. Kaikissa näissä olotiloissa ihminen on kykenemätön tunnistamaan omien havaintojensa ohimenevää ja harhaista luonnetta.

Neljä ylempää olotilaa - oppiminen, oivaltaminen, bodhisattva ja buddhatila - tunnetaan myös nimellä "neljä jaloa olotilaa". Niille on yhteistä pyrkimys ensin ymmärtää ja sitten muuttaa itseään ja ympäristöään. Oppimisen ja oivaltamisen olotiloissa ihminen pyrkii ymmärtämään omaa itseään ja elämän todellista olemusta. Näin tehdessään hän alkaa nähdä kärsimyksensä syitä selkeämmin ja toimii muuttaakseen tämän kärsimyksen henkilökohtaisen kasvun perustaksi. Oppimisen olotilassa pyrkimykset kohdistuvat itsensä kehittämiseen oppimalla toisten ideoista, tiedosta ja kokemuksista. Oivaltamisen olotilassa ymmärrys syntyy omien pohdintojen tuloksena vuorovaikutuksessa ympäröivään maailmaan ja ymmärtämällä sen kausaalisuhteita.

Kun kahdessa edellä kuvatussa olotilassa ihminen on kiinnostunut omasta kehityksestään, on yhdeksännessä, bodhisattvan olotilassa, pyrkimyksenä saavuttaa valaistuminen omistautumalla muiden ihmisten auttamiselle. Bodhisattva toimii myötätuntoisesti toisten hyväksi. Buddhatila on kaikkein korkein olotila ja sitä luonnehtivat rajaton myötätunto, viisaus, ilo, rohkeus ja voima. Näiden avulla henkilö voi ylittää kaikki vaikeudet auttaakseen muita ihmisiä saavuttamaan tämä sama olotila. Tässä on tärkeää huomata, että korkein olotila ei ole millään tavalla muista yhdeksästä olotilasta irrallinen vaan tulee esiin niiden kautta ja saa muista olotiloista esiin niiden positiiviset puolet.

Yhdeksän tietoisuutta

Yhdeksän tietoisuuden teoria muodostaa buddhalaisen selityksen siitä, mitä länsimaisessa ajattelussa yleensä kutsutaan mieleksi. Tämän teorian avulla voi ymmärtää olemassaoloa ja jokapäiväisiä mielen toimintoja.

Ensimmäiset viisi tietoisuutta tarkoittavat viittä aistia, jotka ovat kanava ulkoiseen maailmaan. Kuudes tietoisuus yhdistää aistien tiedot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jonka perusteella voi tehdä arvioita ja erittelyjä ulkomaailmasta. Buddhalaisuudessa elämän perustoimintaa kuvataan sanalla vijana. Tämä sanskriitin kielen sana käännetään yleensä tietoisuudeksi, mutta sananmukaisesti se tarkoittaa erottamista, erottelukykyä.

Seitsemännessä tietoisuudessa asuu "ajatteleva mielemme". Täällä sijaitsee tietoinen minä, "ego", joka käsittelee elämän abstraktia puolta. Seitsemäs tietoisuus mahdollistaa ideat, mielikuvituksen, filosofoinnin, kyvyn erottaa oikean väärästä - lyhyesti sanottuna kyvyn käsittää ja ilmaista elämän näkymätöntä, sisäistä puolta. Jos kuudennessa tasossa saamaansa aisti-informaatiota yhdistelemällä ymmärtää, että kädessä oleva oranssi hedelmä on appelsiini, seitsemäs taso lisää siihen: "Pidän appelsiineista. Ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia, ja se on terveellistä."

Kahdeksatta tietoisuutta kutsutaan varastoksi, koska tänne ovat varastoituneet kokemukset ja karma. Sekä buddhalaisen että hindulaisen filosofian mukaan karma on kertymä ja tulos kaikesta mitä ihminen ajattelee, sanoo ja tekee, olemme niistä tietoisia tai emme. Näiden toimintojen karmallinen summa vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä ihminen kokee.

Syvällisin ja buddhalaisesta näkökulmasta kaikkein merkityksellisin tietoisuuden taso on täysin puhdas yhdeksäs tietoisuus, koska siihen ei karmalla ole vaikutusta. Tämä yhdeksäs tietoisuus yhdistää kaikki ihmiset universumin perustavaa laatua olevaan todellisuuteen. Nichiren opetti, että lausumalla nam-myoho-renge-kyo'ta jokainen ihminen voi saavuttaa tämän tietoisuuden tason ja tuoda esiin oman valaistuneen luonteensa (kymmenennen olotilan). Kun elämää havainnoi yhdeksännen tietoisuuden tasolta, pystyy puhdistamaan kaikkien kahdeksan tietoisuudentason toiminnan ja havainnoimaan maailmaa buddhatilaan perustuen ja myös toimimaan buddhatilan tuomalla viisaudella, myötätunnolla, rohkeudella ja ilolla.

Nämä toisiinsa tiiviissä yhteydessä olevat teoriat kymmenestä olotilasta ja yhdeksästä tietoisuudesta kuvaavat ihmisen kognitiivisia kykyjä ja vuorovaikutukseen perustuvaa kapasiteettia kehittää itseään täysin ympäristöstään riippumatta. Jokaisella ihmisellä on aina kaikki kymmenen olotilaa, mutta kullakin hetkellä hallitsevana oleva olotila vaikuttaa kaikkiin muihin yhdeksään. Jos Buddhatila hallitsee, se toimii puhdistaen muita, alempia olotiloja. Yhdeksännen tietoisuuden tasolle kiinnittyminen avaa mahdollisuuden todella nähdä ympäröivä maailma selkeästi ja muuttaa sitä positiiviseen suuntaan. Elämän suunta ei ole millään tavoin ennalta määrätty tai kiinnittynyt mihinkään suuntaan, vaikka se onkin selkeästi aikaisempien, äärettömässä menneisyydessä luotujen syiden vaikutusten mukainen.

Nämä teoriat kuvaavat mahdollisuutta elää elämäänsä olematta olosuhteiden vanki, jolloin voi murtautua vapaaksi kaikista ympäristön rajoituksista. Koska sisäinen, henkilökohtainen elämä ja ulkoinen, objektiivinen maailma, ovat erottamattomat, voi buddhalaisen harjoituksen avulla muuttaa omaa elämäänsä ja ympäristöään ja luoda onnellisuutta itselle ja muille. Nichirenin opetusten tarkoituksena on tehdä tämä mahdolliseksi kaikille ihmisille.

Lähde: Buddhism: The Story of Human Revolution An Introduction to the History and Teachings
Causton, Richard: The Buddha in Daily Life. Random House, UK, 1995.

 

Lisätietoa: SGI Quarterly 4/2004

 

 

(c) Soka Gakkai International Suomi

Rauhantyö


SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda julkaisee joka vuosi rauhanehdotuksen, jossa tutkitaan buddhalaisen filosofian ydinajatusten ja niiden erilaisten haasteiden välistä suhdetta, joita globaali yhteiskunta kohtaa pyrkiessään turvaamaan rauhan ja ihmisten turvallisuuden. 

Lue lisää

 

SGI Quarterly


SGIQ July 2016SGI Quartelry lehti painottaa rauhaan, kasvatukseen ja kulttuuriin perustuvia aloitteita ja näkökulmia. Pyrkimyksenä on tuoda keskusteltavista asioista esiin laaja kansainvälinen näkemys.

Linkki lehteen