Myötätunto

”Myötätunnon ajatellaan usein olevan synonyymi säälille, mutta siinä kun sääliin saattaa liittyä alentuvuutta ja jopa ylimielisyyttä, myötätunto kumpuaa tasa-arvon tunteesta, ja siihen liittyy ajatus elämän ilmiöiden keskinäisestä riippuvuudesta. Todellinen, aito myötätunto on muiden voimaannuttamista. Siinä autetaan ihmisiä vapauttamaan voima ja rohkeus omasta elämästään, niin että he pystyvät voittamaan vaikeutensa.”

MyotatuntoKaikkien ihmisten perimmäisin toive on elää onnellista elämää. Yhteiskunnassamme vaikuttaa kuitenkin voimia, jotka toimivat vahvasti tätä perustoivetta vastaan: kaikkialle levinnyt väkivalta, holtiton ympäristön tuhoaminen sekä kaikenlainen riisto ja hyväksikäyttö, jotka aiheuttavat syvää epätasa-arvoisuutta ihmisten välille.

Buddhalaisuus valaisee ja paljastaa inhimillisen elämän sisäisen dynamiikan, joka saa meidät luomaan tällaisen ikävän todellisuuden. Buddhalaisuuden mukaan yksi tuhoisimmista ja voimakkaimmista ihmismielen haluista on halu hallita muita ja alistaa heidät omaan tahtoomme. Tässä tilassa ihmisen egosta paljastuu sen kaikkein estottomin ja tuhoisin puoli, joka saa meidät näkemään muut vain välineinä omien, itsekkäiden päämääriemme saavuttamiseksi.

Buddhalaisuus on antanut tälle muita hyväksi käyttävälle, autoritaariselle voimalle symbolisen nimityksen ”Kuudennen taivaan paholainen”. Sen vaikutus on ilmiselvästi havaittavissa kaikkialla maailmassamme. 1200-luvulla elänyt Nichiren, joka perusti SGI:n harjoittaman buddhalaisuuden, tunnisti tämän vaikutuksen hillittömyyden ja kuvasi maailmaa paholaiskuninkaan valtakunnaksi ja ihmisiä tämän paholaisen alamaisiksi.

Jos ihmisluonne onkin kaikkein hirveimpien maailmanlaajuisten ongelmien syy, se on myös perustavaa laatua olevan ratkaisun lähde. Myötätunto on ihmisluonnon tuhoavan puolen ja sen aiheuttaman kärsimyksen tasapainottava vastavoima. Myötätunto, yhteenkuuluvuuden tunne muiden ja kaiken elämän kanssa, joka syntyy toiveesta kaikkien onnellisuuteen ja kasvuun, on buddhalaisuuden sydän ja alkuperä.

Alkuperäisissä sanskritinkielisissä buddhalaisissa teksteissä myötätunnon käsite ilmaistaan sanoilla maitri ja anukampa. Maitri tarkoittaa toveruutta tai yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja anukampa kuvaa sitä syvää empatiaa, jonka kärsimyksen kohtaaminen synnyttää ja joka saa ihmisen toimimaan. Buddhalaista myötätuntoa voisi lyhyesti sanoen kuvata haluksi lievittää kärsimystä ja antaa iloa sen tilalle.

Myötätunnon ajatellaan usein olevan synonyymi säälille, mutta siinä kun sääliin saattaa liittyä alentuvuutta ja jopa ylimielisyyttä, myötätunto kumpuaa tasa-arvon tunteesta, ja siihen liittyy ajatus elämän ilmiöiden keskinäisestä riippuvuudesta. Myötätunto nousee kunnioituksesta elämän myötäsyntyistä arvokkuutta kohtaan – niin oman kuin muidenkin elämän – sekä halusta nähdä tämän arvokkuuden kohoavan kaikista tärkeimmäksi arvoksi. Kuten SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda kirjoittaa: ”Todellisella buddhalaisella myötätunnolla ei ole mitään tekemistä tunteilun tai pelkän säälin kanssa, koska ne eivät auta toista ihmistä saavuttamaan voittoa elämässään. Näin ollen ne eivät pysty aidosti lievittämään kärsimystä ja antamaan iloa.”

Todellinen, aito myötätunto on muiden voimaannuttamista. Siinä autetaan ihmisiä vapauttamaan voima ja rohkeus omasta elämästään, niin että he pystyvät voittamaan vaikeutensa. Vaikka esimerkiksi vaikean tilanteen ratkaiseminen jonkun toisen puolesta saattaa vaikuttaa myötätuntoiselta teolta, se tekee viime kädessä hänestä heikomman ja vähentää hänen itseluottamustaan. Niinpä teko ei edesautakaan henkilön onnellisuutta. Myötätunnon todellinen olemus on voimaannuttaminen.

Muiden kannustava rohkaiseminen juuri heidän elämäntilanteessaan tuottaa viisautta. Myötätunto ja viisaus ovatkin läheistä sukua toisilleen. Lisäksi jopa pienetkin ystävällisyydenosoitukset vaativat jossain määrin rohkeutta.

Nichiren vakiinnutti nam-myoho-renge-kyon lausumisen harjoituksen käytännön välineeksi ihmisille, jotta he voisivat tuoda esiin inhimillisyytensä voiman ja valtavan potentiaalin sekä elää luottavaisina ja iloa tuntien. Tästä syystä Nichiren-buddhalaisuuden harjoittajille tämän harjoituksen jakaminen muiden kanssa on kaikkein suurin mahdollinen myötätunnon ele.

Yhteiskunta voi muuttua ainoastaan, kun ihmisten sydämet muuttuvat. Myötätuntoon perustuva elämä tarkoittaa vankkumatonta uskoa muiden ja omaan piilevään potentiaaliin. On helppoa luopua toivosta itsensä tai muiden suhteen epäonnistuessamme tai käyttäytyessämme typerästi. Sekasortoiselle nykymaailmallemme on tyypillistä, että usko ihmisyyteen katoaa. Nichiren-buddhalaisuuden keskiössä on horjumaton usko omaan ja muiden sisäsyntyiseen hyvyyteen ja potentiaaliin sekä halu tuoda ne esiin. Tästä kumpuaa myös se vahva optimismi, jolle kaikki ihmiset voivat perustaa toimintansa muuttaa maailmamme positiiviseen suuntaan.

 

Alkuperäisteksti:
www.sgi.org -  Compassion: Solidarity of the Hearth
July 2010 SGI Quartely - Compassion, Solidarity of the Hearth

 

(c) Soka Gakkai International Suomi

Rauhantyö


SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda julkaisee joka vuosi rauhanehdotuksen, jossa tutkitaan buddhalaisen filosofian ydinajatusten ja niiden erilaisten haasteiden välistä suhdetta, joita globaali yhteiskunta kohtaa pyrkiessään turvaamaan rauhan ja ihmisten turvallisuuden. 

Lue lisää

 

SGI Quarterly


SGIQ July 2016SGI Quartelry lehti painottaa rauhaan, kasvatukseen ja kulttuuriin perustuvia aloitteita ja näkökulmia. Pyrkimyksenä on tuoda keskusteltavista asioista esiin laaja kansainvälinen näkemys.

Linkki lehteen