Arvon luominen

”Voimme luoda arvoa joka hetki ympäristömme ärsykkeisiin reagoimalla.Päättäväisyydestämme ja motivaatiostamme riippuen kussakin tilanteessa luotu arvo voi olla positiivista tai negatiivista, vähäistä tai suunnattoman merkittävää.”

Portrait of a New lifeArvon luomisen idea on keskeinen käsite Soka Gakkain perustajan ja sen ensimmäisen puheenjohtajan Tsunesaburo Makiguchin (1871–1944) filosofiassa. Järjestön nimi itse asiassa tarkoittaa "arvoa luovaa yhteisöä”. Makiguchin syvästi humanistinen ajattelutapa, jonka keskiössä on ihmisten onnellisuus, vastuu ja voimaannuttaminen, on säilynyt elinvoimaisena nyky-SGI:n yleismaailmallisessa buddhalaisessa humanismissa.

Käsitteet ”arvo” ja ”arvon luominen” saattavat tuntua hämmentäviltä, erityisesti kun ”arvoista” puhutaan moraalisena arvosteluperusteena. Arvo tarkoittaa sitä, mikä on tärkeää ihmisille; niitä asioita ja olosuhteita, jotka parantavat elämisen laatua. Siinä merkityksessä kuin SGI käyttää tätä käsitettä, arvo ilmaisee todellisuuden positiivisia puolia, jotka syntyvät tai saadaan aikaan, kun ihminen vastaa luovalla tavalla arjen haasteisiin.

Arvo ei ole jotain meidän ulkopuolellamme olevaa, joka pitäisi löytää. Se ei myöskään ole mikään valmis kriteeriluettelo, jonka avulla käytöstämme arvioitaisiin. Voimme luoda arvoa joka hetki ympäristömme ärsykkeisiin reagoimalla. Päättäväisyydestämme ja motivaatiostamme riippuen kussakin tilanteessa luotu arvo voi olla positiivista tai negatiivista, vähäistä tai suunnattoman merkittävää.”

Sellainenkin tilanne, joka ensi alkuun saattaa näyttää pelkästään negatiiviselta – vaikea ihmissuhde, rahahuolet, sairaus –, voi toimia tilaisuutena positiivisen arvon luomiseksi. Esimerkiksi ihmisen elinikäinen sitoutuminen oikeuden puolustamiseen saattaa juontua aikaisemmasta kokemuksesta, jossa hän on joutunut kokemaan vääryyttä.

Buddhalainen harjoitus parantaa kykyämme nähdä näitä mahdollisuuksia ja tilaisuuksia sekä antaa meille elinvoimaa, viisautta ja kestävyyttä toteuttaa ne. Koska elämme elämäämme keskinäisen riippuvuuden ja keskinäisten yhteyksien verkostoissa, omaan elämäämme luoma positiivinen arvo välittyy muille ja hyödyttää myös heitä. Näin se, joka alkoi yhden yksilön sisäisestä päättäväisyydestä muuttaa olosuhteitaan, voi rohkaista ja inspiroida muita sekä luoda kestävää arvoa koko yhteiskuntaan.

Sama eteneminen – yksilön sisäisestä elämästä laajempaan ihmisyhteisöön – on nähtävissä siinä Makiguchin luokittelussa, jolla hän määritteli olennaiset perusarvot: kauneus, hyöty ja hyvyysKauneus merkitsee esteettistä arvoa, sitä positiivista aistireaktiota, jonka jokin ”kauniiksi” kokemamme herättää. Hyöty tarkoittaa asiaa, jota pidämme palkitsevana. Kaikkein laajimmassa, kokonaisvaltaisimmassa mielessä siihen sisältyvät mm. ne materiaaliset olosuhteet, jotka tekevät elämästä mukavamman ja miellyttävämmän. Hyvä on jotain, joka parantaa ja laajentaa koko ihmisyhteisön hyvinvointia, tehden yhteiskunnasta paremman ja oikeudenmukaisemman paikan elää.

Jo ennen kuin Makiguchi vuonna 1928 kääntyi Nichiren-buddhalaisuuteen, hän uskoi elämän todellisen tarkoituksen olevan onnellisuus. Sitä mukaa kun Makiguchin buddhalaisuuden harjoitus ja opiskelu syventyivät, hän alkoi käyttää ilmaisua ”suureen hyvään tähtäävä elämä", mikä tarkoittaa kaikkien ylimmälle arvolle, ihmiskunnan hyvinvoinnille, omistettua elämäntapaa. Tämä voidaan ymmärtää modernisoiduksi, 20. vuosisadan versioksi ikiaikaisesta buddhalaisesta myötätuntoisen bodhisattvan ihanteesta.

On myös tärkeää muistaa, että päinvastoin kuin jotkut aikalaisensa, Makiguchi hylkäsi ajatuksen, että ”pyhä” itsessään olisi arvo. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että ihmisen onnellisuus oli uskonnon todellinen mittari. Hän kirjoitti: ”Mitä muuta merkitystä uskonnolla voisi olla yhteiskunnassa kuin ihmisten ja maailman vapauttaminen kärsimyksestä? Eikö ihmisten vapauttaminen kärsimyksestä olekin hyödyn arvo? Eikö maailman vapauttaminen kärsimyksestä olekin hyvyyden moraalinen arvo?

Arvon luomisen filosofia onkin kutsu toimintaan ihmisten onnellisuuden hyväksi, sellaisina kuin olemme ja missä ikinä olemmekin. Halumme suunnata sydämemme kohti jaloa päämäärää antaa meille jokaisena hetkenä viisauden ja voiman muokata todellisuutta tavalla, joka luo eniten arvoa. Kuten SGI:n puheenjohtaja Ikeda toteaa:  ”Avain tyydytystä tuottavaan ja onnelliseen elämään, jossa ei ole mitään kaduttavaa, on omistautuminen päämäärälle, joka on itseämme suurempi.”

 

Alkuperäisteksti: www.sgi.org  Creating Value
October 2006 SGI Quarterly Creating Value

 

(c) Soka Gakkai International Suomi

Rauhantyö


SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda julkaisee joka vuosi rauhanehdotuksen, jossa tutkitaan buddhalaisen filosofian ydinajatusten ja niiden erilaisten haasteiden välistä suhdetta, joita globaali yhteiskunta kohtaa pyrkiessään turvaamaan rauhan ja ihmisten turvallisuuden. 

Lue lisää

 

SGI Quarterly


SGIQ July 2016SGI Quartelry lehti painottaa rauhaan, kasvatukseen ja kulttuuriin perustuvia aloitteita ja näkökulmia. Pyrkimyksenä on tuoda keskusteltavista asioista esiin laaja kansainvälinen näkemys.

Linkki lehteen