SGI:n peruskirja

Daisaku Ikedan toiminta

2011-03-09T16:37:18+00:00

Daisaku Ikedan toiminta

"Aito ihmisyys tulee esiin, kun ihminen toimii epäitsekkäästi."

Daisaku Ikeda kasvoi Japanissa toisen maailmansodan aikana. Raskas ruumiillinen työ ja armeijan pakolliset sotaharjoitukset tuhosivat nuorukaisen terveyden, ja Ikeda sairastui tuberkuloosiin. Vanhemman veljen kuolema rintamalla ja äidin musertava suru saivat Ikedan päättämään, että hän omistaisi koko elämänsä sodattoman maailman toteuttamiselle.

Vuonna 1947 oli 19-vuotias Daisaku Ikeda tutustui buddhalaisen Soka Gakkai -liikkeen johtajaan Josei Todaan. Ikeda opiskeli Todan avustuksella kymmenen vuotta Nichiren Daishoninin buddhalaisuutta ja muita aiheita. Ikeda tutusti Todan välityksellä myös Soka Gakkain perustajan Tsunesaburo Makiguchin kasvatusfilosofiaan. Makiguchi oli kuollut vankilassa 1944, jonne hän oli joutunut jatkettuaan sodan aikana buddhalaista harjoitusta Japanin militaristisen hallituksen kielloista huolimatta. Ikedaan on vaikuttanut suuresti Todan motto "Haluan poistaa kurjuuden koko maailmasta". Daisaku Ikedan ajattelun perusta on, että jokaisen ihmisen sisäinen muutos on lähtökohta kestävään rauhaan ja kaikkien ihmisten onnellisuuteen.

Ikeda on solminut ystävyyssuhteita satoihin johtaviin ajattelijoihin ja kulttuurihenkilöihin ympäri maailmaa. Hänen tavoitteensa on lujittaa maailmanlaajuista ystävyysverkostoa, joka perustuu yhteiseen ihmisyyteen. Avoimien ja vilpittömien keskustelujen avulla hän on herättänyt vastakaikua yhteiselle rauhan päämäärälle, joka ylittää poliittiset, rodulliset ja ideologiset erot. Daisaku Ikeda on luovuttanut vuotuisen rauhanehdotuksensa YK:lle vuodesta 1983 lähtien. Ikeda haluaa vahvistaa YK:n toimintaa ja löytää vastauksia maailman ongelmiin. Rauhanehdotukset sisältävät käytännön ratkaisuja erilaisiin aiheisiin, kuten aseistariisuntaan, ihmisoikeuksiin, globalisaatioon ja ympäristönsuojeluun.

Daisaku Ikedan laaja kirjallinen tuotanto, sisältää sanoman elämän pyhyyteen perustuvan, inhimillisyyttä ja kulttuuria vaalivan uuden aikakauden rakentamisesta.

Ikeda kehitti Soka-koulujärjestelmän, johon kuuluu päiväkoteja, kouluja ja kaksi yliopistoa. Oppilaitoksia on viidessä maassa. Hän on perustanut myös muita järjestöjä ja rauhatutkimuslaitoksia. Hänen aloitteestaan Japaniin perustettiin myös Min-on-konserttiyhdistys ja Fuji-taidemuseo edistämään kulttuurivaihtoa ja yhteisymmärrystä.

(4.2.2007)

Rauhanehdotukset

2011-02-07T14:23:28+00:00

Rauhanehdotukset

SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda julkaisee joka vuosi rauhanehdotuksen, jossa tutkitaan buddhalaisen filosofian ydinajatusten ja niiden erilaisten haasteiden välistä suhdetta, joita globaali yhteiskunta kohtaa pyrkiessään turvaamaan rauhan ja ihmisten turvallisuuden. Lisäksi hän on tehnyt esityksiä koskien mm. koulutuksen uudistamista, ympäristöä, Yhdistyneitä kansakuntia ja ydinaseista luopumista.

Kaikki rauhanehdotukset löytyvät Daisaku Ikedan sivustolta
sekä sgi-peace.org sivustolta

Peace Activities Annual Reports >> tästä

Peace Proposal 2022
Transforming Human History: The Light of Peace and Dignity (2022)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Peace Proposal 2021
Value Creation in a Time of Crisis (2021)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Peace Proposal 2020
Toward Our Shared Future: Constructing an Era of Human Solidarity (2020)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Toward an Era of Peace and Disarmament: A People Centered Approach. (2019)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä

Toward an Era of Human Rights: Building a Peoples´s Movement (2018)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä

The Global Solidarity of Youth: Ushering in a New Era of Hope (2017)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä

Universal Respect for Human Dignity: The Great Path to Peace (2016)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä

A Shared Pledge for a More Humane Future: To Eliminate Misery from the Earth (2015)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Value Creation for Global Change: Building Resilient and Sustainable Societies (2014)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Compassion, Wisdom and Courage: Building a Global Society of Peace and Creative Coexistence (2013)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Human Security and Sustainability: Sharing Reverence for the Dignity of Life (2012)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Toward a World of Dignity for All: The Triumph of the Creative Life (2011)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Toward a New Era of Value Creation (2010)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Toward Humanitarian Competition: A New Current in History (2009)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Humanizing Religion, Creating Peace (2008)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Restoring the Human Connection: The First Step to Global Peace (2007)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
A New Era of the People: Forging a Global Network of Robust Individuals (2006)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Toward a New Era of Dialogue: Humanism Explored (2005)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Inner Transformation: Creating a Global Groundswell for Peace (2004)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
A Global Ethic of Coexistence: Toward a "Life-Sized" Paradigm for Our Age (2003)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
The Humanism of the Middle Way: Dawn of a Global Civilization (2002)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Creating and Sustaining a Century of Life: Challenges for a New Era (2001)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Peace through Dialogue: A Time to Talk Challenges for a New Era (2000)
Rauhanehdotus Daisaku Ikedan sivustolla tästä
Kaikki rauhanehdotukset löytyvät tästä

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE MicrosoftInternetExplorer4

Yleistä

2011-01-28T14:15:41+00:00

Yleistä

Soka Gakkai International (SGI) on buddhalainen kansalaisjärjestö, joka edistää rauhaa, kulttuuria ja koulutusta.

SGI:n jäsenet yhdistävät buddhalaisen harjoituksen normaaliin arkielämäänsä noudattaen Japanissa 1200-luvulla eläneen buddhalaisen munkin, Nichiren Daishoninin, Lootus-sutraan perustuvia opetuksia.

SGI:llä on yli 12 miljoonaa jäsentä ympäri maailmaa. SGI:n jäsenet toimivat oman yhteiskuntansa vastuuntuntoisina kansalaisina ja pyrkivät luomaan arvoa kaikissa olosuhteissa sekä lisäämään ihmisten hyvinvointia.

SGI:n tavoitteena on maailmanlaajuinen positiivinen muutos yksilöiden voimaantumisen kautta, ja filosofian ytimessä on elämän ehdoton kunnioitus.

Tämä YK:n alainen, kansainvälinen järjestö toimii 192 maassa, ja sen pyrkimykset myötävaikuttaa pysyvän rauhankulttuurin kehittämiseen perustuvat avoimeen dialogiin sekä rakentavaan, yhteisymmärrystä lisäävään toimintaan. Kaiken pohjana on ymmärrys siitä, että henkilökohtainen onni ja maailmanrauhan toteutuminen liittyvät erottamattomasti toisiinsa.

Rauhan, kulttuurin ja koulutuksen edistäminen on keskeisessä roolissa SGI:n toiminnassa. Jäsenten tekemä harjoitus tähtää jatkuvaan, sisäiseen muutosprosessiin ja oman potentiaalin kehittämiseen itsen ja muiden onnellisuuden hyväksi. Tätä kutsutaan myös ”inhimilliseksi vallankumoukseksi”.

Aivan kuten kaunis ja puhdas lootuskukka kukkii mutaisessa lammessa, kaikki ihmiset voivat tuoda esiin ”buddhaluonteensa” millaisissa olosuhteissa hyvänsä. Buddhaluonne on korkein mahdollinen elämänolotila, ja se ilmenee sisäisinä rohkeuden, viisauden ja myötätunnon voimavaroina, niin että ihminen pystyy voittamaan minkä tahansa haasteen ja elämään onnellista ja täyttymyksellistä elämää.

Suomessa SGI on toiminut 1970-luvulta lähtien. Soka Gakkai International Suomi on nykyisin rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jolla on toimintaa pääkaupunkiseudun lisäksi yli kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Järjestöllä on Suomessa noin 200 jäsentä (2017).

Soka Gakkain historia

Lisää kansainvälisestä toiminnasta

Lisätietoa: www.sokaglobal.org

Usein kysyttyä

2011-01-24T11:41:40+00:00

Usein kysyttyä

Tähän kokoamme vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, lähitulevaisuudessa myös suomeksi.

Voit lähettää kysymyksiäsi "Ota yhteyttä" -sivulla.

Kysymyksiä ja vastauksia englannin kielellä

Constitution of the Soka Gakkai

Soka Gakkai Media Kit - SGI:n kansainvälisillä sivuilla

Media Kit pdf-tiedostona >> tästä

FAQ of SGI President Daisaku Ikeda - SGI:n kansainvälisillä sivuilla

Basics of practice - FAQ SGI-USA:n sivuilla

Common questions - SGI - Kanadan sivuilla

Linkkejä materiaaleihin

Tutkimuksia SGI:stä

2011-01-24T11:41:13+00:00

Tutkimuksia SGI:stä

Kirjoja

Encountering the Dharma: Daisaku Ikeda, Soka Gakkai, and the Globalization of Buddhist Humanism
Richard Hughes Seager The University of California Press, 2006

Kirja käsittelee Soka Gakkain historiaa ja erityisesti sen laajentumista Japanin ulkopuolelle Daisaku Ikedan johdolla. Kirjoittaja, Richard Hughes Seager, on yhdysvaltalainen uskontohistorian professori, joka kirjoittaa suoralla ja kiinnostavalla tavalla yhdistäen tieteellisen analyysin henkilökohtaiseen pohdintaan.

Global Citizens: The Soka Gakkai Buddhist Movement in the World
Toimittaneet David Machacek ja Bryan R. Wilson Oxford University Press, 2001

Soka Gakkaita käsittelevä tutkimus, joka sisältää organisaation historiallisen kehittymisen, sen osallistumisen politiikkaan ja suhteen japanilaiseen mediaan. Kirjassa käsitellään myös Soka Gakkain leviämistä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan.

The International Expansion of a Modern Buddhist Movement: The Soka Gakkai in Southeast Asia and Australia
Daniel A. Metraux University Press of America, 2001

Kirja tarkastelee Soka Gakkain laajentumista Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa japanilaisten uusien uskonnollisten liikkeiden viitekehyksessä pyrkien vastaamaan kysymykseen, miksi ja miten nämä japanilaiset uskonnot ovat saavuttaneet suosiota kulttuurisesti niin erilaisissa maissa Japanin ulkopuolella.

A Time to Chant--The Soka Gakkai Buddhists in Britain
Bryan Wilson ja Karel Dobbelaere Oxford University Press, 1994/ The Clarendon Press, 1998

Sosiologinen tutkimus Britannian SGI:n toiminnasta perustuen demografiseen kyselytutkimukseen SGI-UK:n jäsenistöstöstä täydennettynä henkilökohtaisilla haastatteluilla.

Toimitettuja julkaisuja, joissa käsitellään SGI:tä

Buddhist Peacework - Creating Cultures of Peace
Toimittanut David W. Chappell Wisdom Publications, 1999

Esseekokoelma, johon on kirjoittanut laaja joukko buddhalaisten yhteisöjen edustajia, mukaan lukien Dalai Lama, Robert Aitken ja Thich Nhat Hanh. Esseissä kuvataan buddhalaista käytännön tason rauhantyötä eri puolilla maailmaa. Kirjassa on myös SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikedan kirjoitus SGI:stä rauhanliikkeenä ja sen opillisesta perustasta.

Engaged Buddhism in the West
Christopher S. Queen Wisdom Publications, Boston, USA, 2000

Esseekokoelma, jossa tarkastellaan buddhalaisten liikkeiden johtohahmojen lähestymistapaa ja ponnisteluja yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi. Mukana on myös essee "Racial Diversity in the Soka Gakkai" (Rotujen moninaisuus Soka Gakkaissa), jonka on kirjoittanut professori David W. Chappell. Hän on yksi buddhalais-kristillisen tutkimusyhteisön perustajista.

Research on the Soka Gakkai: www.sokaglobal.org

SGI:n peruskirja

2011-01-24T11:40:06+00:00

SGI:n peruskirja 1995

Me Soka Gakkai Internationalin (SGI) jäsenjärjestöt ja jäsenet vaalimme rauhan, kulttuurin ja koulutuksen edistämisen päämäärää elämäntehtävänämme perustaen toimintamme Nichiren Daishoninin buddhalaiseen filosofiaan.

Tiedostamme, että koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa sodan ja rauhan, syrjinnän ja tasa-arvoisuuden sekä köyhyyden ja yltäkylläisyyden välinen rinnakkainasettelu ei ole ollut yhtä korostunutta kuin 1900-luvulla. Samoin yhä pidemmälle viedyn sotilasteknologian kehittyminen, kuten ydinaseet, on mahdollistanut tilanteen, jossa koko ihmiskunnan eloonjääminen on vaakalaudalla. Vakava etninen ja uskonnollinen syrjintä aiheuttaa loppumattomien konfliktien kierteen. Ihmisten itsekkyys ja kohtuuttomuus ovat synnyttäneet maailmanlaajuisia ongelmia, kuten luonnollisen elinympäristömme turmeltuminen ja taloudellisen kuilun kasvaminen teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä. Tällä kaikella on vakavia seurauksia koko ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Uskomme, että Nichiren Daishoninin buddhalaisuus, humanistinen filosofia, joka perustuu elämän arvokkuuden rajattomalle kunnioitukselle ja kaiken sisäänsä sulkevalle myötätunnolle, antaa ihmisille välineen kehittää ja tuoda esiin heissä sisäsyntyisenä olevan viisauden. Samalla se ruokkii ihmismielen luovuutta, niin että ihmiskunta kykenee voittamaan sitä kohtaavat vaikeudet ja kriisit sekä rakentamaan rauhaisan ja vauraan yhteiskunnan, joka perustuu sopusointuiseen rinnakkaiseloon.

Me, SGI:n jäsenjärjestöt ja jäsenet, puolustamme päättäväisinä maailmankansalaisuutta, suvaitsevaisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista perustaen ajatuksemme ja toimintamme buddhalaisuuden inhimilliseen henkeen. Samoin haluamme kohdata ihmiskunnan haasteet vuoropuhelun ja käytännön toiminnan avulla väkivallattomuuteen sitoutumalla. Täten hyväksymme tämän peruskirjan ja vahvistamme seuraavat päämäärät ja periaatteet:

Peruskirjan artiklat

1. SGI tukee kaikin voimin rauhaa, kulttuuria ja koulutusta edistäviä toimia koko ihmiskunnan hyvinvoinnin hyväksi perustaen lähtökohtansa sille buddhalaiselle periaatteelle, että elämä on pyhä.

2. Maailmankansalaisuuden aatteeseen nojaten SGI puolustaa ihmisten perusoikeuksia ja vastustaa millä tahansa perusteella tapahtuvaa yksilön syrjintää.

3. SGI kunnioittaa ja puolustaa uskonnonvapautta.

4. SGI edistää Nichiren Daishoninin buddhalaisuuden tuntemusta ihmisten välisen kanssakäymisen keinoin ja tukee näin yksilöllistä onnellisuutta.

5. Jäsenjärjestöjensä kautta SGI rohkaisee jäseniään tukemaan yhteiskuntiensa kehittymistä ja toimimaan hyvinä kansalaisina.

6. SGI kunnioittaa jäsenjärjestöjensä itsenäisyyttä ja itsehallintoa maakohtaisten olosuhteiden mukaisesti.

7. Buddhalaisen suvaitsevaisuuden hengen mukaisesti SGI kunnioittaa muita uskontoja, käy vuoropuhelua ja pyrkii yhteistyöhön niiden kanssa inhimillisyyttä koskevien peruskysymysten ratkaisemiseksi.

8. SGI kunnioittaa kaikkien kulttuurien moniarvoisuutta, kannustaa niiden välistä kanssakäymistä ja tukee siten yhteisymmärryksen sekä harmonisen kansainvälisen yhteisön kehittymistä.

9. Perustamalla ajatuksensa buddhalaisen filosofian periaatteelle kaiken elämän keskinäisestä riippuvuussuhteesta SGI tukee ympäristön- ja luonnonsuojelua.

10. SGI tukee koulutusta pyrittäessä löytämään perimmäinen totuus. Samoin se tukee tieteen edistämistä, jotta kaikki ihmiset voisivat kehittää yksilöllistä luonnettaan sekä nauttia täydestä ja onnellisesta elämästä.

SGI:n hallitus on hyväksynyt tämän peruskirjan 16.10.1995

Alkuperäisteksti:www.sokaglobal.org

Katso video: "Introduction to Soka Gakkai International"

Introductory materials (Englanninkielinen, kansainvälisillä sokaglobal.org sivustolla)

Study materials

SGI:n peruskirja 2021

2011-01-24T11:40:06+00:00

SGI:n peruskirja

Vuonna 2021 Soka Gakkai uudisti ja korvasi peruskirjansa [1995] kuvatakseen paremmin yhteiskunnallisia päämääriään, arvojaan sekä periaatteitaan maailmanlaajuisena liikkeenä, joka tukee rauhaa ja kulttuuria.

Johdanto

Kaikkien maailman Soka Gakkain jäsenjärjestöjen ja jäsenten tavoitteena sekä tehtävänä on rauhan, kulttuurin ja koulutuksen edistäminen. Toimintamme perustuu buddhalaiseen opetukseen elämän arvokkuuden kunnioittamisesta.

Lukuisten, toisiinsa kytkeytyvien kriisien edessä ihmiskunnan selviytyminen ja kehittyminen edellyttävät laajaa yhteistyötä. Tämän tulee perustua ymmärrykseen siitä, miten erottamattomasti jokainen yksittäinen elämä on yhteydessä kaikkeen muuhun elämään. Tässä jokaisella on tehtävänsä, eikä ketään tule sulkea pois.

Uskomme, että Nichiren Daishoninin buddhalaisuus tarjoaa ihmiselle keinon arkielämässään ilmentää hänessä sisäsyntyisenä olevaa rajatonta viisautta, rohkeutta ja myötätuntoa. Juuri siksi pyrimme kasvattamaan ihmisiä, jotka pystyvät tarttumaan ihmiskuntaa uhkaaviin haasteisiin ja ovat sitoutuneita rakentamaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman tuleville sukupolville.

Päämäärät ja periaatteet

Soka Gakkai tukee rauhaa, kulttuuria ja koulutusta lähtökohtanaan buddhalainen periaate: kaiken elämän arvokkuuden kunnioittaminen.
Soka Gakkai tekee tunnetuksi Nichiren Daishoninin buddhalaisuutta vuoropuhelun keinoin edistääkseen yksilöllistä onnellisuutta ja hyvinvointia.
Soka Gakkai kunnioittaa ja puolustaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta.
Buddhalaisen suvaitsevaisuuden hengessä Soka Gakkai kunnioittaa muita uskontoja ja elämänkatsomuksia, käy uskontojen välistä vuoropuhelua ja pyrkii yhteistyöhön ihmiskunnan perimmäisten uhkien ratkaisemiseksi.
Soka Gakkai kunnioittaa paikallisia kulttuureja ja tapoja sekä jäsenjärjestöjensä itsehallintoa. Jokainen jäsenjärjestö kehittää toimintaansa maakohtaisten lakien ja olosuhteiden mukaisesti. Soka Gakkai rohkaisee jäseniään tukemaan yhteiskuntiensa kehittymistä ja toimimaan hyvinä kansalaisina.
Soka Gakkai toimii rauhan ja ydinaseista vapaan maailman puolesta sekä edistää oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä.
Soka Gakkai puolustaa ja edistää ihmisoikeuksia sekä vastustaa syrjintää sen kaikissa eri muodoissa. Se edistää sukupuolten tasa-arvon saavuttamista ja naisten vaikutusvallan vahvistamista.
Soka Gakkai kunnioittaa kulttuurien monimuotoisuutta, tukee kulttuurien välistä vuoropuhelua ja pyrkii näin lisäämään maailman kansojen keskinäistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä.
Soka Gakkai sitoutuu rakentamaan kestävään kehitykseen perustuvan maailman tulevia sukupolvia varten vastaamalla ilmastokriisin haasteisiin. Soka Gakkai on myös sitoutunut suojelemaan ja huolehtimaan maapallon ekosysteemeistä.
Soka Gakkai tukee kasvatusta, koulutusta ja tiedettä edistääkseen kaikkien ihmisten yksilöllistä henkistä kehitystä sekä merkityksellistä, antoisaa ja onnellista elämää.

18.11.2021

Alkuperäisteksti:www.sokaglobal.org

Katso video: "Introduction to Soka Gakkai International"

Introductory materials (Englanninkielinen, kansainvälisillä sokaglobal.org sivustolla)

Study materials

SGI Suomessa

2011-01-24T11:38:54+00:00

SGI Suomessa

Ensimmäinen SGI-Suomi keskus avattiin Helsingissä vuonna 2013.

Lisää tietoa Suomen Soka Gakkain toiminnasta "Toiminta " -osiossa.

Toimintapaikkakunnat on merkitty alla olevaan karttaan.

Rovaniemi
Oulu
Puolanka
Vaasa
Kuopio, Lapinlahti
Joensuu
Pori
Rauma
Tampere
Lahti
Turku
Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Vantaa, Espoo, Porvoo)

Daisaku Ikedan elämänvaiheet

2011-01-24T11:37:21+00:00

Daisaku Ikedan elämänvaiheet

1928
Daisaku Ikeda syntyi Tokiossa köyhään perheeseen. Perheessä oli kahdeksan lasta ja se hankki elantonsa syötäväksi tarkoitetun merilevän viljelystä.

1930
Japanilaiset opettajat Tsunesaburo Makiguchi ja Josei Toda perustivat opettajille tarkoitetun buddhalaisen järjestön nimeltä Soka Kyoiku Gakkai eli "Arvoa luova kasvattajien yhdistys". Järjestön toiminta perustui 1200-luvulla buddhalaisia opetuksia uudistaneen munkki Nichiren Daishoninin filosofiaan.

1944
Ikedasta tuli perheensä elättäjä 15-vuotiaana, kun hänen veljensä joutuivat asevoimiin. Ikeda oli terveydeltään heikko, ja hän sairastui tuberkuloosiin, jota vastaan hän taisteli vuosikymmeniä. Vanhimman veljen kuolema rintamalla ja poikansa menettäneen äidin suru saivat Daisaku Ikedan vihaamaan sodan mielettömyyttä. Hän päätti omistautua maailmanrauhan edistämiselle.

1945
Soka Gakkai vastusti toisen maailmansodan aikana avoimesti Japanin militaristista hallitusta, ja monet sen jäsenet joutuivat vankilaan. Puheenjohtaja Makiguchi vangittiin ensimmäisten joukossa. Hän ei kuitenkaan luopunut vakaumuksestaan, vaan selitti vanginvartijoille samoja buddhalaisia oppeja, joiden takia hänet oli vangittu. Makiguchi kuoli vankilassa 73-vuotiaana. Heikkokuntoinen Toda vapautui 3. heinäkuuta, juuri ennen toisen maailmansodan päättymistä. Hän aloitti välittömästi buddhalaisen maallikkoliikkeen uudelleenrakentamisen. Todan tavoite oli auttaa kaikkia ihmisiä löytämään elämän mielekkyys ja ihmisarvo sodan jälkeisissä traagisissa olosuhteissa. Hän muutti järjestön nimeksi Soka Gakkai, joka tarkoittaa arvoa luovaa yhdistystä.

Toda ja Ikeda nuorten vastuuhenkilöiden kokouksessa 1955
1947
Nuori Daisaku Ikeda oli pettynyt aikuisiin. Hän koki, etteivät japanilaiset sitoutuneet oikeasti rauhaan ja yhteiseen hyvinvointiin, vaan ajattelivat pelkästään itseään. Ikeda tutustui Josei Todaan Soka Gakkain kokouksessa. Todan välittömyys ja luja vakaumus tekivät suuren vaikutuksen Ikedaan. Hän ymmärsi keskustellessaan Todan kanssa, että Nichiren Daishoninin buddhalaisuus ja Soka Gakkain filosofia antoivat hänelle keinot rakentaa rauhaa ja edistää ihmisoikeuksia. Hän liittyi Soka Gakkaihin ja Josei Todasta tuli hänen elinikäinen opettajansa.

1949
Ikeda alkoi työskennellä Todan kustantamossa nuorten poikien aikakauslehden päätoimittajana. Sodanjälkeisessä Japanissa oli ruokapula ja tiukka säännöstely. Kaiken lisäksi Josei Todan liikeyritys toimi tappiollisesti. Ikeda keskeytti koulunsa auttaakseen opettajaansa, vaikka hänen oma terveytensä ja taloudellinen tilansa olivat huonot.

1951
Ikeda ja Toda alkoivat julkaista Soka Gakkain sanomalehteä nimeltä Seikyo Shimbun. Nykyään lehden levikki on 5,5 miljoonaa, ja tilaajista suurin osa asuu Japanissa.

1952
Daisaku Ikeda avioitui Kaneko Shirakin kanssa. Vanhin poika Hiromasa syntyi vuonna 1953, Shirohisa 1955 ja Takahiro 1958.

1957
Hiilikaivostyöläisten liitto yritti estää työläisiä osallistumasta Soka Gakkain uskonnolliseen toimintaan Hokkaidon saarella Pohjois-Japanissa. Daisaku Ikeda matkusti heinäkuun alussa Hokkaidoon ja neuvotteli sovun liiton ja työläisten välille. Kaksi päivää myöhemmin hän yritti ratkaista toisen ongelman Osakan kaupungissa, jossa Soka Gakkain jäseniä syytettiin vaalivilpistä. Ikeda pidätettiin tekaistuin syyttein. Hän pääsi vankilasta kaksi viikkoa myöhemmin, ja hänet vapautettiin kaikista syytteistä vuonna 1961.

Puhuessaan Yokohamassa 8. syyskuuta Soka Gakkain 50 000 nuorisojäsenelle Josei Toda vaati kaikkien ydinaseiden tuhoamista. Todan julistus kosketti Daisaku Ikedaa syvästi, ja hän työskentelee edelleen opettajansa tavoitteen toteutumisen puolesta. Ikeda sanoo: ” Usko ydinaseisiin mitätöi uskon ihmisiin. Mitä enemmän ihmiset luottavat aseisiin, sitä vähemmän he luottavat toisiinsa."

1958
Josei Toda kuoli 2. huhtikuuta ja jätti 30-vuotiaalle Daisaku Ikedalle täyden vastuun Soka Gakkaista ja sen jäsenistä, joita oli 750 000 perhettä. Josei Toda oli kuollut 58-vuotiaana käymättä koskaan kotimaansa ulkopuolella. Hän antoi ennen kuolemaansa 16.3.1958 pitämässään puheessa Ikedalle ja nuorille tehtäväksi viedä Nichiren Daishoninin buddhalaiseen filosofiaan perustuvaa rauhanaatetta kaikkialle. Ikeda ryhtyi laajentamaan Soka Gakkaita tavoitteenaan tehdä siitä voimakas rauhanjärjestö. Toda oli sanonut: ”Daisaku, maailma on haasteesi. Se on sinun näyttämösi. Elä vanhaksi ja matkusta kaikkialle.”

1960

Daisaku Ikeda nimitettiin Soka Gakkain kolmanneksi puheenjohtajaksi. Muutama kuukausi nimityksensä jälkeen hän teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Brasiliaan. Ikeda halusi nähdä, miten ihmiset elivät muualla ja miten he suhtautuisivat buddhalaisiin arvoihin. Hän tapasi myös ulkomailla asuvia Soka Gakkain jäseniä. Ikeda uskoi, että yksilön rohkeus ja esimerkki innostaa muita, ja hän mm. neuvoi Yhdysvalloissa asuvia japanilaisia kotirouvia: ”Opetelkaa ihan ensimmäiseksi paikallinen kieli ja hankkikaa ajokortti. Keskittykää uuden kotimaanne arvostelun sijasta elämään itsenäisesti ja kehittämään itseänne."

1961
Daisaku Ikeda vieraili ensimmäistä kertaa Euroopassa käyden yhdeksässä Euroopan maassa, Tanskassa, Saksassa (mm. Berliinin muurilla), Italiassa, Ranskassa, Englannissa, Hollannissa, Espanjassa, Sveitsissä ja Itävallassa.

1963
Ikedan mukaan kaikkien on saatava nauttia taiteesta ja kulttuurista vapaasti: "Kun kauneus koskettaa ihmistä, hän palaa oman ihmisyytensä alkulähteelle, paikkaan, jossa ei taatusti ole syrjintää.” Daisaku Ikeda perusti Japaniin Min-on-konserttiyhdistyksen. Nykyään Min-on on Japanin suurin musiikkijärjestö ja harjoittaa laajaa kansainvälistä vaihtoa. Ikeda perusti myös Fuji-museon vuonna 1972 ja Tokion Fuji-taidemuseon vuonna 1983. Molemmilla museoilla on laajat vanhan ja uuden taiteen kokoelmat, ja ne osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten näyttelyiden järjestämiseen.

1964
Daisaku Ikeda uskoi lujasti, että demokratia on keino toteuttaa positiivisia muutoksia, ja perusti Japaniin Komeito-puolueen. Soka Gakkaista riippumattoman Komeiton puolueohjelma rakentuu ajatukselle: "politiikkaa ihmisten, ei vallan takia", ja sen lähtökohta on rauha ja Japanin yhteiskunnan hyvinvointi. Daisaku Ikeda ei toimi puolueen poliittisissa tehtävissä.

1968
Daisaku Ikeda oli tutustunut Todan välityksellä Tsunesaburo Makiguchin kasvatusfilosofiaan. Makiguchin mukaan elämän ydin löytyy siitä ilontunteesta, joka syntyy ihmisen antaessa arvoa itselleen ja muille. Hänen mielestään se on kasvatuksen päämäärä. Daisaku Ikeda kehitti Makiguchin "arvofilosofiaan" pohjautuvan Soka-kolujärjestelmän ja avasi ensimmäiset Soka-koulut Tokioon vuonna 1968. Järjestelmä kattaa kaikki kouluasteet päiväkodeista yliopistoihin, ja oppilaitoksia on nykyään viidessä maassa. Ensimmäinen Soka-yliopisto avattiin Tokion Hachiojissa vuonna 1971.
Amerikan Soka-yliopisto, Soka University of America Aliso Viejo (SUA), avattiin Kaliforniassa vuonna 2001.

1971

Daisaku Ikeda tutustui kuuluisaan brittiläiseen historioitsijaan Arnold Toynbeehen. He tapasivat säännöllisesti kolmen vuoden ajan ja keskustelivat laajalti ihmisyyden perusteemoista. Vuoropuhelu koottiin kirjaksi, joka on julkaistu englanniksi nimellä Choose Life ja käännetty useille kielille. Ikeda pitää Arnold Toynbeeta yhtenä tärkeänä henkisenä vaikuttajanaan. Juuri Toynbee kehotti Ikedaa jatkamaan keskusteluja erilaisten ajattelijoiden kanssa. Keskustelut on julkaistu dialogimuotoisissa kirjoissa, joita on useita kymmeniä

1974
Ikeda piti ensimmäisen kansainvälisen kutsuluentonsa Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa. Sen jälkeen hän on luennoinut monissa maailman tärkeimmissä yliopistoissa ja tieteellisissä laitoksissa.

Daisaku Ikeda matkusti kylmän sodan aikana Neuvostoliittoon tapaamaan pääsihteeri Aleksei Kosyginia, koska hänen mielestään ystävyyden solmiminen on tie rauhaan. Ikeda oli ehdottanut syyskuussa 1968 diplomaattisuhteiden solmimista Japanin ja Kiinan välillä. Kiinassa oli käynnissä kulttuurivallankumous, Kiinan ja Neuvostoliiton välinen konflikti oli pahimmillaan ja samaan aikaan Japanissa lietsottiin kiinalaisuhkaa. Siinä ilmapiirissä ei ollut helppo puhua ystävyydestä Kiinan kanssa. Ikeda kuitenkin teki ehdotuksen diplomaattisuhteiden solmimisesta ja vaati, että Japani pyytäisi anteeksi Kiinan kansalle aiheuttamiaan kärsimyksiä. ”Olin vakuuttunut, ettei Aasiassa voitu solmia rauhaa ilman 700 miljoonaa kiinalaista. Jouduin ankaran arvostelun kohteeksi, kuten olin odottanutkin. Ihmiset kysyivät, miksi uskonnollinen johtaja flirttaili kommunistien kanssa. Minut uhattiin myös tappaa.

Kolme kuukautta ensimmäisen Kiinan-vierailuni jälkeen matkustin Neuvostoliittoon ja pyysin valtionjohtajia vahvistamaan, että heillä oli ystävälliset aikeet Kiinan suhteen. Toiset kolme kuukautta sen jälkeen palasin Kiinaan kertomaan, mitä olin saanut tietää. Toisin kuin arvostelijani katson, että buddhalaisena johtajana minun on lähdettävä kunnioituksesta ja luottamuksesta toisia kohtaan. Uskon, että molemminpuolinen ymmärrys on mahdollista aina, kun keskustelu perustuu yhteiseen ihmisyyteen.”

1975
Soka Gakkai International (SGI) perustettiin Guamin saarella 26. tammikuuta ja Daisaku Ikedasta tuli sen puheenjohtaja. SGI:n perustamistilaisuudessa oli läsnä jäseniä 51 maasta.

Daisaku Ikeda luovutti YK:n pääsihteeri Kurt Waldheimille 10 miljoonan ihmisen allekirjoittaman vaatimuksen ydinaseiden tuhoamisesta. Daisaku Ikeda vihittiin kunniatohtoriksi Moskovan valtionyliopistossa. Se oli ensimmäinen Ikedalle osoitettu akateeminen kunnianosoitus.

1979
Daisaku Ikedan edistykselliset ajatukset ja toiminta synnyttivät vihaa ja kateutta osassa Nichiren Shoshu -papistoa, jonka kanssa Soka Gakkai toimi tiiviissä yhteistyössä, ja papiston vaatimuksesta Ikeda luopui Soka Gakkain puheenjohtajuudesta. Syynä päätökseen oli Ikedan halu suojella Soka Gakkain jäseniä. Ikeda jatkoi edelleen kansainvälisen SGI:n puheenjohtajana.

1982
SGI kokosi Daisaku Ikedan aloitteesta ydinaseiden tuhoisista vaikutuksista kertovan näyttelyn "Nuclear Weapons: Threat to Our World". Näyttely liittyi 1980-luvun voimakkaaseen ydinaseiden vastaiseen kansalaismielipiteeseen, ja se avattiin YK:n päämajassa New Yorkissa aseistariisuntaa käsittelevän kokouksen yhteydessä. Vuonna 1983 Daisaku Ikeda luovutti ehdotuksensa aseidenriisunnasta ja ydinaseiden tuhoamisesta YK:n yleiskokoukselle ja pääsihteerille. Siitä lähtien Ikeda on lähettänyt YK:n pääsihteerille vuosittain rauhanehdotuksensa.

1987
Daisaku Ikeda tutustui sekä kemian että rauhan nobelistiin Linus Paulingiin. Miehet tapasivat monta kertaa ja heidän lukuisat keskustelunsa on julkaistu kirjana, jonka englanninkielinen nimi on A Lifelong Quest for Peace. Linus Pauling nuorempi kertoi isänsä olleen hyvin ylpeä heidän yhteistyöstään. ”Isäni ja Ikeda täydensivät toisiaan monin tavoin. Isäni oli tiedemies ja tottunut käsittelemään faktoja ja tilastoja, Ikeda taas on harjaantunut filosofisessa käsitteellistämisessä. He pystyivät yhdistämään kaksi erilaista lähestymistapaa ja ymmärsivät toisiaan.”

1989
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR myönsi humanitaarisen palkinnon Daisaku Ikedalle tunnustuksena SGI:n jäsenten toiminnasta pakolaisten hyväksi. SGI:n paikallisjärjestöt ovat jatkaneet pakolaisten avustamista eri maissa keräämällä varjoja ja tavaralahjoituksia. SGI:n nuorisojäsenet kokosivat 161 maasta kotoisin olevien lasten tekemistä maalauksista ja piirustuksista "World Boys and Girls Art" -näyttelyn, joka kiertää eri puolilla maailmaa.

1990
Gorbatshov ja IkedaDaisaku Ikeda ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov keskustelivat ihmiskunnan tulevaisuudesta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tulevaisuudentoivo antaa ihmisille keinon toteuttaa muutoksia. Heidän keskustelunsa on julkaistu venäjän ja japanin lisäksi myös muilla kielillä. Sodanvastainen "War and Peace" -näyttely avattiin YK:n Euroopan päämajassa Genevessä.

Soka Gakkain ja Nichiren Shoshu -papiston välit kiristyivät, kun papisto päätti korottaa pappien suorittamien uskonnollisten seremonioiden hintoja. Ikeda vastusti hinnankorotuksia. Papisto alkoi syyttää häntä epäkunnioittavasta käytöksestä, koska sen mielestä papiston arvostelu oli buddhalaisuuden halventamista. Nichiren Shoshu -papisto kieltäytyi vastaamasta kaikkiin keskustelupyyntöihin ja määräsi Daisaku Ikedan esittämään kirjallisen anteeksipyynnön.

1991
Kun Soka Gakkai vastusti autoritaarisia määräyksiä, Nichiren Shoshu -papisto erotti Daisaku Ikedan ja SGI:n kaikki 12 miljoonaa buddhalaisjäsentä yhteydestään. Papisto vaati itselleen tradition mukaista määräysvaltaa, mihin Soka Gakkai ei suostunut, vaan omistautui järjestön uudistamiseen ja kehittämiseen.

1992
Daisaku Ikeda on luonut ympäristöliikkeen, joka perustuu buddhalaiseen oppiin elämän ja ympäristön erottamattomuudesta. Sen mukaan maapallo on yksi elävä organismi. Brasilian SGI:n jäsenet ja Amazonian kansallinen tutkimuskeskus kokosivat maailman ympäristökriisiä ja Amazonin suojelua käsittelevän näyttelyn. Se avattiin kesäkuussa Rio de Janeirossa pidetyn YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen virallisena tapahtumana. Rion ympäristökokouksen jälkeen näyttely oli esillä kuudessa Etelä-Amerikan maassa.

1993
Daisaku Ikeda perusti kansainvälisen rauhaninstituutin nimeltä The Boston Research Center for the 21st Century. Tutkimuslaitos pyrkii vahvistamaan rauhaan sitoutuneiden maailmankansalaisten verkostoa kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla. Ikeda perusti vuonna 1996 myös toisen tärkeän rauhantutkimuslaitoksen, jonka nimi on Toda Institute for Global Peace and Policy Research. Toiminta perustuu Josei Todan pasifistiselle filosofialle ja vaatimukselle ydinaseettomasta maailmasta. Toda-instituutin johtajaksi nimitettiin Mahjid Tehranian, joka ei ole buddhalainen eikä SGI:n jäsen vaan muslimi. Ikeda uskoo, että buddhalaisilla ja muslimeilla on paljon enemmän yhteistä kuin erottavia tekijöitä.

Daisaku Ikeda ja amerikkalainen kansalaisoikeuspioneeri Rosa Parks tapasivat Los Angelesissa. Rosa Parks sanoi heidän yhteiskuvastaan: "Valokuva kertoo tulevaisuudesta... se muistuttaa, että kulttuuritaustaltaan, luonteeltaan ja mielipiteiltään hyvinkin erilaiset ihmiset voivat työskennellä yhdessä rauhan puolesta".

1994
Simon Wiesenthalin motto "Toivo elää niin kauan kun ihmiset muistavat" sai Soka-yliopiston tukemaan näyttelyä nimeltä The Courage to Remember – Anne Frank and the Holocaust. Näyttely koottiin Simon Wiesenthal -keskuksessa Los Angelesissa ja avattiin Japanin Yokohamassa. Näyttely oli Japanin ensimmäinen juutalaisvainoja esittelevä näyttely.

1995
Abolition 2000 -kansalaisliike ydinaseiden täyskiellon puolesta käynnistyi 1990-luvun puolivälissä. Liikkeen tavoitteena on hallitusten välisen sitovan sopimuksen aikaansaaminen siitä, miten ja missä aikataulussa ydinaseista voidaan päästä kokonaan eroon. Soka Gakkain jäsenet olivat mukana keräämässä nimiä kansalaisaddressiin ydinaseita vastaan. Liike luovutti keväällä 2000 New Yorkissa ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssille Abolition 2000 -vetoomuksen, jonka oli allekirjoittanut yli 13 miljoonaa ihmistä kaikkialta maailmasta. Abolition-verkosto toimii edelleen ja siihen kuuluu yli 2000 järjestöä 90 maassa.

2000
Ikeda sanoi uudesta vuosituhannesta: ”Tässä historian vaiheessa meidän on päätettävä eliminoida kaikki turha kärsimys planeetaltamme, joka on kotimme. Vain työskentelemällä tämän tavoitteen puolesta pystymme varmistamaan, ettei uusi vuosisata ole kopio edellisen virheistä, vaan aito alku rauhalle ja tulevaisuudentoivolle.”

Alkuperäisteksti Gandhi, King, Ikeda - Rauha on rohkeutta -näyttelyn tekstit - 4.2.2007.

www.sokaglobal.org Lisätietoa Daisaku Ikedan elämänkerrasta SGI:n kansainvälisillä internetsivuilla.

Daisaku Ikeda on saanut lähes 300 kunniatohturuutta tai muuta akateemista huomionosoitusta

Gandhi - King - Ikeda video (englannin kielinen selostus)

Daisaku Ikedan sivut (Biography: Overview Daisaku Ikeda: A Biographical Sketch)

Ikeda Center for Peace, Learning and Dialogue

SGI maailmalla

2011-01-24T11:36:15+00:00

SGI maailmalla

SGI:llä on jäseniä 192 maassa ja alueella, joista 93:ssa järjestö on virallisesti rekisteröitynyt. Jokainen jäsenjärjestö perustaa toimintansa Japanista lähtöisin olevaan Nichirenin buddhalaisuuteen ja toimii samojen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti kuin Soka Gakkai Japanissa. Jäsenjärjestöt ovat kuitenkin itsenäisiä ja paikallisten voimin toimivia.

SGI:n toimintaa ohjaa säännöllisesti kokoontuva hallitus, jossa on edustajia useista eri maista. Vuonna 1995 SGI:n hallitus hyväksyi SGI:n peruskirjan, jossa on kuvattu järjestön toiminnan tavoitteet ja periaatteet rauhan, kulttuurin ja kasvatuksen edistämiseksi perustuen Nichiren-buddhalaisuuden ihanteisiin.

SGI:n virallisesti rekisteröityneet jäsenjärjestöt ja linkkejä paikallisille sivustoille:

Kansainväliset yhteystiedot sokaglobal.org -sivustolla

Eurooppa

Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Venäjä, Viro

Afrikka

Angola, Burkina Faso, Etelä-Afrikka, Ghana, Kamerun, Kenia, Liberia, Nigeria, Norsunluurannikko, Sambia, Sierra Leone, Togo

Aasia

Etelä-Korea, Filippiinit, Hongkong, Intia, Indonesia, Japani, Kampodža, Laos, Macao, Malesia, Nepal, Singapore,
Sri Lanka, Taiwan, Thaimaa

Etelä- ja Keski-Amerikka

Antigua ja Barbuda, Argentiina, Barbados, Belize, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Haiti, Honduras, Jamaika, Kolumbia, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Puerto Rico, Trinidad ja Tobago, Uruguay, Venezuela

Pohjois-Amerikka

Kanada, USA

Oseania

Australia, Mikronesia, Palau, Pohjois-Mariaanit, Uusi-Kaledonia, Uusi-Seelanti

SGI:n keskukset maailmalla ja yhteystiedot tästä

SGI:n jäsenmäärät eri maanosissa tästä