SGI:n peruskirja

Ota yhteyttä

2022-11-12T08:52:49+00:00

Voit lähtettää viestin tai yhteydenottopyynnön

{loadmoduleid 150}

Contact us

2022-11-12T08:52:49+00:00

Here you can send us message or contact request

{loadmoduleid 149}

Linkkejä

2011-02-13T16:08:40+00:00

Linkkejä

Resource Center - Study Materials

Nichiren buddhalaisuuden kirjasto (linkki alla)

Buddhalainen sanakirja

Gosho, eli Nichiren Daishoninin kirjoitukset:

Toda rauhanInstituutin sivut

Ikeda Center for Peace, Learning and Dialogue

Min On Concert Assciation

SGI-Peace.org - uudet 2023 perustetut websivut SGI:n toiminnasta

Words of Wisdom by Daisaku Ikeda

Johdanto

2011-01-28T16:12:48+00:00

Johdanto

Buddhalaisuus on saanut alkunsa Intian niemimaalla noin 2500 vuotta sitten. Se perustuu Shakyamunin (tunnetaan myös nimellä Gautama tai Siddhartha) opetuksiin. Hän käytti koko elämänsä löytääkseen keinon ihmisten vapauttamiseen universaaleista elämän kärsimyksistä ja kehittääkseen henkistä vahvuutta. Shakyamunin opetukset on myöhemmin koottu sutriksi, joiden pohjalta kehittyi lukuisia buddhalaisia koulukuntia hänen kuolemansa jälkeen.

Itäiseen Aasiaan levinneessä mahayana-perinteessä Lootus-sutraa on pidetty korkeassa arvossa. Se korostaa bodhisattvan toimintaa, jossa muita ihmisiä autetaan ymmärtämään elämänsä todellista luonnetta, ja opetetaan, että kaikilla ihmisillä on buddhan elämänolotila omassa itsessään. Nichiren Daishonin, 1200-luvulla elänyt japanilainen munkki, ymmärsi, että Lootus-sutra sisälsi täydellisimmän tulkinnan Shakyamunin opetusten myötätuntoisen toiminnan ihanteesta.

Video buddhalaisuuden alkuperästä (engl.) SGI:n Youtube sivut

Mitä buddhalaisuus on

Soka Gakkain jäsenille buddhalaisuus on käytännönläheinen filosofia, jonka tarkoituksena on herättää ihmiset ymmärtämään oman elämänsä rajaton potentiaali ja arvokkuus. Buddhalainen harjoitus saa aikaan positiivisen muutoksen syvällä omassa elämässä muuttamalla pelot rohkeudeksi, harhakuvitelmiin perustuvan impulsiivisuuden viisaudeksi ja itsekkyyden myötätunnoksi.

Buddhalaisuus alkaa päätöksestä ottaa vastuu omasta elämästään, muuttaa ensin itseään ja ryhtyä toimintaan välittömän ympäristönsä ja ihmissuhteidensa parantamiseksi. Vähitellen harjoituksen myötä viisaus, rohkeus ja myötätunto lisääntyvät luonnostaan.

Alkuperäisteksti: www.sokaglobal.org

Rauha, kulttuuri, koulutus

2011-01-24T11:48:00+00:00

Rauha, kulttuuri, koulutus

Rauha

SGI pyrkii edistämään rauhan kulttuuria ruohonjuuritasolla näyttelyiden ja seminaarien avulla. Ydinaseiden poistamiseen SGI tähtää mm. seuraavanlaisten hankkeiden avulla: näyttely "Väkivallan kulttuurista rauhan kulttuuriin: Muutos ihmisten mielissä", erilaiset vetoomukset ja kampanja ”Ihmisten vuosikymmen ydinaseiden poistamiseksi”. SGI:n ryhmät järjestävät myös väkivallattomuuden työpajoja osana "Voitto väkivallasta" -projektia.

"Väkivallan kulttuurista rauhankulttuurin" -näyttely on kiertänyt Suomessa useissa paikoissa. Se on toteutettu eri kansalaisjärjestöjen yhteistyönä ulkoasiainministeriön tiedotustuella. Näyttelyä ja siihen liittyviä materiaaleja voi tilata kouluihin, kirjastoihin ja muualle ympäri Suomen.

Kulttuuri

SGI uskoo, että kulttuuritoiminnot ja - vaihto ovat ihanteellinen tapa kehittää ystävyyden siteitä erilaisia kulttuureja ja kansallisuuksia edustavien ihmisten välille. Musiikki- ja muut kulttuuritapahtumat auttavat rakentamaan monimuotoisten kulttuuriperinteiden keskinäistä arvostusta ja vahvistamaan ihmisten välisiä siteitä, mikä luo vankan perustan rauhanomaiselle maailmalle.

Koulutus

SGI:n juuret ovat Soka Kyoiku Gakkai -nimisessä järjestössä, joka alunperin perustettiin edistämään kasvatuksellista uudistusta 1930-luvun Japanissa. Nykyinen SGI pyrkii kasvattamaan itsenäisiä ja vahvoja maailmankansalaisia erilaisten ruohonjuuritason kasvatuksellisten hankkeiden ja elinikäisen oppimisen periaatteen avulla.

Japanissa Soka Gakkain kasvattajen ryhmään kuuluvat opettajat ylläpitävät neuvontakeskuksia, joissa on tarjolla ilmaista kasvatuksellista neuvontaa sekä vanhemmille että lapsille. Brasiliassa Makiguchin kasvatukselliseen filosofiaan perustuva koulutusprojekti painottaa koulujen, vanhempien ja opettajien välisiä dynaamisia suhteita ja pyrkii kehittämään jokaisen lapsen sisäistä vahvuutta.

Lisätietoa SGI:n NGO toiminnasta: www.sgi-peace.org

Pienryhmätoiminta

2011-01-24T11:47:30+00:00

Pienryhmätoiminta

SGI:n jäsenet tekevät päivittäisen harjoituksen omassa kodissaan, mutta tapaavat säännöllisesti myös muita lähiympäristössään asuvia jäseniä. Pienryhmätapaamisten perinne on lähtöisin Japanista jo Soka Gakkain historian alkuvaiheista ennen toista maailmansotaa. Keskustelutilaisuudet ovat jäsenille voimanlähde buddhalaisten periaatteiden opiskelussa ja niiden soveltamisessa omaan elämään.

SGI:n keskustelutilaisuuksia pidetään tavallisesti kaksi kertaa kuukaudessa niiden jäsenten kodeissa, jotka haluavat tarjota kotiaan tähän tarkoitukseen. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden kehittää sellaisia ihmissuhteita, jotka ovat tulleet harvinaisiksi nyky-yhteiskunnassa ja etenkin kaupungeissa, joissa ihmiset saattavat elää naapureina vuosikausia, ilman että heidän välilleen syntyy minkäänlaista henkilökohtaista kontaktia.

Muiden kokemuksista rohkaisua

Keskustelutilaisuuksien keskeinen aihe on harjoituksesta saatujen kokemusten jakaminen, mikä käytännössä tarkoittaa niistä positiivisiista muutoksista kertomista, joita jäsenet ovat buddhalaisen harjoituksen avulla saavuttaneet. Onglemiensa kanssa kamppailevalle ihmiselle ei mikään liene rohkaisevampaa kuin kuulla, miten joku muu on kohdannut ja voittanut omat haasteensa.

SGI:n jäseniä rohkaistaan käyttämään buddhalaista harjoitusta arkielämän vaikeuksien haastamiseen ja voittamiseen. Tämän prosessin avulla oppii arvostamaan ja tuomaan esiin oman elämänsä valtavan potentiaalin. Buddhalainen harjoitus tarkoittaa myös sitä, että löytää ja ymmärtää oman ainutlaatuisen elämäntehtävänsä.

SGI:n jäsenet uskovat, että tämä sisäisen muutoksen prosessi, jota kutsutaan ”inhimilliseksi vallankumoukseksi”, johtaa yksilön voimaantumiseen ja kykyyn toimia rakentavasti. Sen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin suunnata ihmiskunnan energia kohti rauhanomaista, oikeudenmukaista ja kestävän kehityksen maailmaa.

Lisätietoa:sokaglobal.org

Podcastit

2011-01-24T11:47:30+00:00

Keskusteluja buddhalaisuuden perusteista

Kaikki jaksot löytyvät täältä:

Buddha Podcast - Johdanto

Jakso 1: Noin 40 minuutin mittainen podcast sisältää keskusteluja buddhalaisuuden perusteista.

Ensin lyhyt historiakatsaus, sitten pohdintaa tieteellisestä ajattelusta suhteessa buddhalaisuuteen sekä ajatuksia siitä, millä kriteereillä elämänkatsomuksia voi arvioida.
Mukana on myös pari käytännön kokemusta buddhalaisesta harjoituksesta sekä vinkkejä meditaation tekemiseen.

- Kuuntele:

Buddhalaisuuden perusteita - 10 olotilaa

Jakso 2: Podcast jatkaa Soka Gakkain buddhalaisuuden perusteiden avaamista, siinä keskustellaan mm. Kymmen olotilan teoriasta ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Keskustelijoina Tatu Kuivalahti ja Jaakko Kiljunen.

- Kuuntele:

Meditaatio käytännössä

Jakso 3: Tässä jaksossa syvennytään buddhalaiseen äänimeditaatioon ja sen eri merkityksiin ja vaikutuksiin arkielämässä. Keskustelijoina Tatu Kuivalahti ja Jaakko Kiljunen.

- Kuuntele:

Mentori ja oppilas

Jakso 4: Tässä jaksossa Tatu Kuivalahti ja Salla-Maria Saarela keskustelevat buddhalaisesta konseptista nimeltä mentori ja oppilas.

- Kuuntele:

Buddhalaisuus ja kuolema

Jakso 5: Tässä jaksossa Salla-Maria Saarela, Tatu Kuivalahti ja Jaakko Kiljunen keskustelevat kuolemasta buddhalaisesta näkökulmasta.

- Kuuntele:

Näkökulmia rauhaan

Jakso 6: Mitä rauha ja toisaalta konfliktit tarkoittavat buddhalaisesta näkökulmasta. Jaakko Kiljunen ja Tatu Kuivalahti keskustelemassa väkivallattomuudesta ja Lootus sutran ydinsanomasta.

- Kuuntele:

Mikä on gohonzon

Jakso 7: Tässä jaksossa paneudutaan Nichirenin buddhalaisuudessa tärkeään mandalaan, Gohonzoniin. Se on kuva, joka kiteyttää filosofian ydinsisällöt konkreettiseen, näkyvään muotoon. Mutta mihin sitä käytetään? Kuuntele ja ota selvää

- Kuuntele:

Yhdeksän tietoisuuden konsepti

Jakso 8: Yhdeksän tietoisuuden teoria muodostaa buddhalaisen selityksen siitä, mitä länsimaisessa ajattelussa yleensä kutsutaan mieleksi. Tämän teorian avulla voi ymmärtää olemassaoloa ja jokapäiväisiä mielen toimintoja.

- Kuuntele:

Kolmetuhatta mahdollisuutta yhdessä elämän hetkessä

Jakso 9: Tässä jaksossa Jaakko ja Tatu avaavat Lootus-sutran keskeistä filosofista konseptia 3000 mahdollisuutta yhdessä elämän hetkessä sekä teorian että käytännön näkökulmasta.

- Kuuntele:

Ihmissuhteet ja buddhalainen harjoitus

Jakso 10: Keskustelua ja kokemuksia siitä, miten buddhalainen harjoitus vaikuttaa jokapäiväisiin ihmissuhteisiin positiivisella tavalla.

- Kuuntele:

Mihin tarvitaan buddhalaista yhteisöä?

Jakso 11: Tässä jaksossa keskustellaan buddhalaisen organisaation tai yhteisön merkityksestä.

- Kuuntele:

Kuka oli Nichiren Daishonin?

Jakso 12: Soka Gakkain buddhalaisen harjoituksen ja filosofian laati Lootus sutran pohjalta nykyiseen muotoonsa japanilainen munkki nimeltä Nichiren. Tässä jaksossa käydään läpi Nichirenin ajattelua ja elämänvaiheita ja sitä minkälaisen perinnön hän on jättänyt nykyajalle.

- Kuuntele:

Bodhisattva harjoitus

Jakso 13: Myötätuntoinen toiminta toisten ihmisten hyväksi on buddhalaisuuden ydinasia. Tässä podcast jaksossa keskustellaan tästä ns. bodhisattva harjoituksesta eri näkökulmista.

- Kuuntele:

Maalliset halut ovat valaistuminen

Jakso 14: "Maalliset halut ovat valaistuminen" ja "syntymän ja kuoleman kärsimykset ovat nirvana". Nämä lauseet kuulostavat ristiriitaisilta, mutta Lootus sutran opetuksen valossa ne eivät sitä kuitenkaan ole. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mitä ovat kärsimys, maalliset halut ja miten ne voi kääntää valaistumisen olotilaksi arki elämässä.

- Kuuntele:

Karma

Jakso 15: Tässä jaksossa käydään läpi karma käsitteen merkitystä buddhalaisessa filosofiassa ja kuullaan monia käytännön kokemuksia karman muuttamisesta omassa elämässä.

- Kuuntele:

Keskustelijoina:
Jaakko Kiljunen, Tatu Kuivalahti, Salla-Maria Santos, Iika Hartikainen, Maria Virtala

Kaikki jaksot löytyvät täältä:

Turvallinen tila

2011-01-24T11:47:30+00:00

SGI-Suomi noudattaa turvallisen tilan periaatteita

tukeutuen Nichiren Daishoninin opetuksiin:
“Sinun tulisi nousta ja tervehtiä häntä jo kaukaa osoittaen hänelle samaa kunnioitusta kuin Buddhalle.”¹ Teidän tulisi kunnioittaa toisianne samoin kuin Shakyamuni ja Monien aarteiden buddha tekivät Aarretorni-luvun seremoniassa².” (Writings of Nichiren Daishonin, vol 1, p. 757)

Turvallinen tila tarkoittaa, että kaikilla on vapaus olla oma itsensä, ilmaista itseään vapaasti ja olla osallinen kaikessa toiminnassa. Turvallisessa tilassa kaikki häirintä on ehdottomasti kiellettyä. Häirintää on mikä tahansa toiminta tai käytös, joka on toista alistavaa, vihamielisen ja epämiellyttävän ilmapiirin luomista tai ihmisen tai ihmisryhmän uhkailua.

Turvallisen tilan periaatteiden tarkoitus on lisätä SGI-Suomen organisaatiossa toimimisen turvallisuutta. Turvallisen tilan periaatteet ohjaavat jäseniä ja muita osallistujia, jolle turvallisen tilan periaatteet on luotu ja tuotu käyttöön.

Kohtele toisia, niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Huomioi kuitenkin, että jokainen meistä on yksilö ja eroaa joskus paljonkin esimerkiksi henkilökohtaisten rajojen suhteen. Älä yleistä omia mieltymyksiäsi.

Älä oleta toisen identiteetistä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta vastaavasta ominaisuudesta. Et voi tietää toisen kokemuksia, ajatuksia ja elämäntilannetta, saati itsemääriteltyä identiteettiä hänen puolestaan. Teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi.

Älä yleistä omaa kokemustasi muita koskevaksi. Muiden kokemusta ei ole sopivaa määritellä heidän puolestaan.

Ole avoin ja kuuntele, kunnioita toista ihmisenä yli omien ennakkoluulojesi. Älä kyseenalaista tai tuomitse toisen erilaisuutta. Vaadi kunnioitusta myös itsellesi.

Anna tilaa. Huolehdi, että kaikki tulevat keskustelussa kuulluksi ja pääsevät osalliseksi.

Käytä kieltä, joka on ymmärrettävää myös oman viiteryhmän ulkopuolisille.

Älä käytä hyökkääviä puheenvuoroja tai eleitä toisia ihmisiä kohtaan, ei paikalla olevia eikä tilaisuudesta poissaolevia kohtaan.

Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla tai tuijottamalla. Ei tarkoittaa ei. Lopeta tai muuta käytöstäsi, jos toinen sitä pyytää. Se mikä tuntuu sinusta hyvältä, ei välttämättä toisen mielestä tunnu samalta. Pyri tulkitsemaan tilannetta ja toista osapuolta. Varmin toimintatapa on kysyä, kuunnella ja kunnioittaa.

Asiattomasta kohtelusta saa antaa asiallista ja rakentavaa palautetta. Jos joku antaa sinulle palautetta toiminnastasi, kuuntele palautteen antajaa. Suhtaudu avoimesti saamaasi palautteeseen ja pyri huomioimaan palaute jatkossa.

Jos kaipaat ongelmatilanteisiin apua tai tukea, älä epäröi pyytää sitä. Esimerkiksi voit ottaa yhteyttä lähettämällä yhteydenottopyynnön ja voimme keskustella luottamuksellisesti kokemuksistasi.

Buddhalaisuus käytännön elämässä

2011-01-24T11:46:04+00:00

Buddhalaisuus käytännössä

SGI:n jäsenet tekevät päivittäin ilta- ja aamuharjoituksen, jota kutsutaan gongyoksi. Siinä luetaan ääneen kaksi Lootus-sutran osaa ja lausutaan nam-myoho-renge-kyo’ta. On kunkin harjoittajan oma asia, miten pitkään hän haluaa nam-myoho-renge-kyo’ta lausua. Tämä säännöllinen aamu- ja iltarituaali on päivittäisen harjoituksen perusta.

Nichiren Daishoninin buddhalaisuus opettaa, että universumin kaikki toiminnot ovat yhden ainoan periaatteen eli lain ilmentymiä, jonka nimi on Nam-myoho-renge-kyo. Lausumalla nam-myoho-renge-kyo’ta ihminen kykenee havaitsemaan tämän lain omassa elämässään ja pääsemään samaan rytmiin sen kanssa. Kun ihminen yhdistää oman elämänsä maailmankaikkeuden lain rytmiin, hän voi tuoda esiin piilevän potentiaalinsa ja päästä sopusointuun myös ympäristönsä kanssa.

Maailmankaikkeuden rytmin kanssa harmoniassa oleminen tarjoaa yksilölle valtavan voimavaran, niin että hän kykenee muuttamaan elämän kärsimykset kasvuksi ja täyttymykseksi sekä vaikuttamaan positiivisesti perheeseensä ja muihin yhteisöihinsä.

Usko, harjoitus ja opiskelu

Nichiren-buddhalaisuuden kolme peruselementtiä ovat usko, harjoitus ja opiskelu. Ne ovat myös väline valaistumiseen eli buddhatilan saavuttamiseen.
Usko tarkoittaa luottamista Nichiren Daishoninin opetuksiin, joissa olennaista on ajatus siitä, että kaikilla ihmisillä on elämässään sisäsyntyisenä rajaton potentiaali.
Harjoitus tarkoittaa nam-myoho-renge-kyo’n lausumista ja Nichirenin opetuksista muille kertomista.
Opiskelu puolestaan tarkoittaa buddhalaisten oppien opiskelua ja niiden soveltamista jokapäiväiseen elämään.

Näistä kolmesta usko on tärkein buddhatilan saavuttamiseksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sokeaa uskoa, vaan pikemminkin avoimuutta myönteisille vaihtoehdoille. SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda on kirjoittanut: ”Buddhalaisuudessa usko tarkoittaa puhdasta sydäntä sekä joustavaa ja avointa mieltä. Usko on inhimillisen elämän kykyä karkottaa epäilyksen, ahdistuneisuuden, katumuksen ja pettymyksen tummat pilvet sekä avata ja suunnata sydämensä vilpittömästi kohti jotain suurta.”

Nichiren selittää, että usko synnyttää halun harjoittaa ja opiskella, ja harjoitus ja opiskelu puolestaan syventävät uskoa. Kirjoituksessaan ”Kaikkien ilmiöiden todellinen olemus” hän sanoo: ”Kilvoitelkaa harjoituksen ja opiskelun kahdella tiellä. Ilman harjoitusta ja opiskelua ei voi olla buddhalaisuutta. Ponnistelkaa omassa harjoituksessanne hellittämättä ja opettakaa myös muita. Sekä harjoitus että opiskelu juontuvat uskosta. Opettakaa muita parhaan kykynne mukaan, vaikka se olisi sitten vain yksi lause tai käsite. (The Writings of Nichiren Daishonin, s. 386.)

Lausumalla nam-myoho-renge-kyo’ta, opiskelemalla Nichiren Daishoninin opetuksia ja Lootus-sutraa sekä toimimalla muiden hyväksi SGI:n jäsenet pyrkivät luomaan elämäänsä syvän onnellisuuden ja viisauden olotilan ja edesauttamaan yhteiskunnan hyvinvointia.

Lisätietoa: sokaglobal.org

Johdanto harjoitukseen

2011-01-24T11:45:41+00:00

Johdanto harjoitukseen

Nichiren-buddhalaisuuden harjoittaminen aloitetaan yleensä lausumalla nam-myoho-renge-kyo’ta eli daimokua muutama minuutti aamuin ja illoin. Buddhalaisuus on käytännönläheinen harjoitus, ja aloittelijoita kannustetaan kokeilemaan lausumista tietyn ajan, jotta he saavat tuntumaa harjoitukseen ja voivat havaita sen tuomat muutokset, kuten lisääntynyt toivo ja energia tai vaikkapa parantuneet ihmissuhteet. SGI:n paikalliset ryhmät ja harjoitusta tekevät ystävät ovat hyvä tuki ja apu, kun mieleen nousee erilaisia kysymyksiä.

Se, miten kauan lausuu, on jokaisen itsensä päätettävissä. Usein harjoituksen alussa lausutaan noin 5–10 minuuttia kerralla. Tärkeää on tehdä harjoituksesta osa omaa päivittäistä rutiinia ja lausua aamuin ja illoin. Jatkuvuus on pysyvä haaste, mutta se palkitsee positiivisesti. Varsinkin esteitä kohdatessaan harjoittajat lausuvat keskittyneesti nähdäkseen itsensä ja tilanteensa selvästi ja löytääkseen oikean ratkaisun.

Lausumista on verrattu akkujen lataamiseen: mitä korkeampaan lataukseen tähtää, sitä enemmän energiaa täytyy kuluttaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lausuminen ei ole taikuutta. Se täyttää meidät toivolla, voimalla ja energialla, jotta voisimme tehdä oikeita ratkaisuja selvittääksemme ongelmamme. On myös luonnollista lausua muille ihmisille, joiden tiedämme kärsivän sairaudesta tai muista ongelmista elämässään.

Opiskelu ja SGI:n keskustelutilaisuudet

Myös päivittäinen opiskelu on tärkeää saadaksemme mahdollisimman paljon hyötyä buddhalaisesta harjoituksesta. Näiltäkin sivuilta löytyvä materiaali antaa hyvän alun. Uusia harjoittajia ja harjoituksesta kiinnostuneita rohkaistaan tulemaan mukaan paikallisiin keskustelutilaisuuksiin, jotta he voivat halutessaan esittää harjoitusta koskevia kysymyksiä sekä saada tukea ja kannustusta kokeneemmilta harjoittajilta.

Voit tiedustella oman paikkakuntasi pienryhmätapaamisista "Ota yhteyttä" linkin kautta.

SGI:n puheenjohtaja Daisaku Ikeda kirjoittaa:

”Koska olemme inhimillisiä olentoja, on täysin luonnollista, että mielessämme liikkuu kaikenlaisia ajatuksia ja muistoja.
[. . .] Ei ole mitään määrättyä kaavaa tai mallia, miten tulisi rukoilla. Buddhalaisuus korostaa luonnollisuutta ja omana itsenään olemista. Lausu siis vilpittömästi, teeskentelemättä tai laskelmoimatta, juuri sellaisena kuin olet. Ajan myötä, kun uskosi kehittyy, huomaat, että Sinun on helpompi keskittää mielesi lausuessasi.”

”On aivan luonnollista, että rukoukset suuntautuvat omiin toiveisiin ja unelmiin. [. . .] Lausuessasi täysin luonnollisesti vailla teennäisyyttä tai varautuneisuutta sille asialle, mitä eniten haluat, Sinussa kehittyy vähitellen korkeampi ja laajempi elämänolotila. On tietenkin täysin hyväksyttävää ja oikein lausua päättäväisenä myös toiveelle tulla ihmiseksi, jolla on suuri sydän; tai ystäviesi hyvinvoinnille ja kosen-rufulle – kaikkien ihmisten onnellisuudelle ja menestykselle.”

Edellinen lainaus on kirjasta Discussions on Youth (SGI-USA 1998).

Kirja SGI-UK:n verkkokaupassa

Lisätietoa: www.sokaglobal.org